Remove ads
Pirttikylä (ruots. Pörtom) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Pirttikylän kunta liitettiin 1973 Närpiöön, ja sen pohjoisosa liitettiin Maalahteen 1975. Kylässä on Pirttikylän puukirkko[3] vuodelta 1783. Sen on suunnitellut J. Elfström. Pirttikylän kotiseutumuseo jakautuu kolmeen osaan, Ahlholman kartanoon, Småttgårdeniin ja taiteilija Viktor Dalbon kotiin ja ateljeehen.[4]
| Pirttikylä Pörtom |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Närpiö ja Maalahti |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 605 |
| Hallinnollinen keskus | Pirttikylä |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Närpiö |
| Liitetty | 1973 |
| – kuntiin | Närpiö |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 220,3 km² |
| Väkiluku |
1 783 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 8,17 as./km² |
Pirttikylän naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Jurva, Korsnäs, Maalahti, Petolahti, Teuva ja Ylimarkku. Kunnan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1963. [5]
Pirttikylän kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen: vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 92,7 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [6]
Remove ads
Pirttikylä sijaitsee Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Tärkein vesistö on Närpiönjoki, joka alkaa Närvijokena entisen Jurvan (nykyisin osa Kurikkaa) puolelta. Jokilaakson viljavalla savikkopohjalla, noin 25–30 metrin korkeudella merenpinnasta, leviävät tasaiset peltolakeudet. Kirkonkylän kohdalla joki tekee jyrkän polvekkeen ja kääntyy virtaamaan etelälounaaseen. Asutus seuraa jokea miltei katkeamattomana nauhana. Korkeimmat maastonkohdat ovat etelässä entisen Ylimarkun kunnan rajan tuntumassa, jossa on laajahko yli 50 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva alue. Entisen kunnan pohjois- ja koillisosassa on laajahkoja soita.[7]
Remove ads
Pirttikylän kautta kulkee valtatie 8, jota pitkin on matkaa Vaasaan vajaat 50 kilometriä ja Poriin runsaat 140 kilometriä. Närpiön keskustaajamaan on Pirttikylän kirkonkylästä noin 30 kilometriä.[7]
Pirttikylä on aikoinaan kuulunut kappelina Närpiöön. Se sai oman kirkon 1696 ja papin 1702 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1859.
Pirttikylässä toimi Bergan lasitehdas vuosina 1796–1883.
Pirttikylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[8]
Ahlholm, Berga (Bruksbacken), Brännskogen, Dalbacken, Elgmossa, Hag, Högbacka, Korpbäcken, Laplom, Mattlars, Nordbäck, Norrback, Nuolijärvi (Nojärv), Pilkbacken, Piparsidan, Pirttikylän kirkonkylä (Pörtom kyrkoby), Pörtbäcken, Sarne, Sidbäck, Sommarback, Stubbhagen, Svarvarbacken, Södrabyn, Taali (Johannesdal), Velkmossen, Västerskogen, Östrabyn
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Pirttikylässä oli kaksi taajamaa: kirkonkylä (440 asukasta) ja Närvijoki (yhteensä 548 asukasta, joista 28 Pirttikylän puolella). Närvijoen taajama sijaitsi pääosin Jurvan puolella.[9]
Remove ads
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pirttikylän väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads