Piikkipyrstökiitäjä, aeimmalta nimeltään piikkipyrstöpääsky (Hirundapus caudacutus) on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva aasialainen lintulaji.

Pikafaktoja Uhanalaisuusluokitus, Tieteellinen luokittelu ...
Piikkipyrstökiitäjä
Thumb
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Thumb

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kiitäjälinnut Apodiformes
Heimo: Kiitäjät Apodidae
Suku: Piikkikiitäjät Hirundapus
Laji: caudacutus
Kaksiosainen nimi

Hirundapus caudacutus
(Latham, 1802)

Synonyymit
  • Chaetura caudacuta[2]
Thumb
Alalajit
  • H. c. caudacutus
  • H. c. nudipes
Katso myös

  Piikkipyrstökiitäjä Wikispeciesissä
  Piikkipyrstökiitäjä Commonsissa

Sulje

Koko ja ulkonäkö

Piikkipyrstökiitäjän pituus on 19–21 cm, siipien kärkiväli 50–54 cm ja paino noin 80–90 g. Se on tervapääskyä suurempi ja rotevampi kiitäjä, jolla on lyhyt pyrstö ja kaula, minkä johdosta se näyttää pullealta. Pyrstön kärki kapenee piikiksi, mistä tulee lajin nimi. Piikkipyrstökiitäjän lento on erittäin nopeaa, nopeampaa kuin tervapääskyn. Sen sanotaan olevan maailman nopein lintu, ja lentonopeudeksi on mitattu 170 km/h. Yleisväritys on hyvin tumma, vain alaperässä ja kurkussa on valkoinen alue ja selässä muuta pukua hieman vaaleampi laaja laikku.

Pitkään arveltiin, että laji elää vain ilmassa, pesimäaikaa lukuun ottamatta. Australialaiset ovat kuitenkin osoittaneet radioseurannan avulla, että se käy lepäilemässä puiden latvustossa.

Esiintyminen

Piikkipyrstökiitäjä pesii Keski-Aasiassa ja Etelä-Siperiassa ja talvehtii Itä- ja Pohjois-Australiassa, jonne linnut saapuvat lokakuussa. Lajia on tavattu Suomessa viidesti 21.5.1933 Nummi-Pusulassa, 21.4.1990 Kristiinankaupungissa, 10.5.1991 Hangossa ja 8.5.2005 Savitaipaleella sekä Rääkkylässä 20.5.2016.lähde?

Lajin elinympäristöä ovat vuoristoseudut, mutta linnut ruokailevat myös alavilla seuduilla.

Lisääntyminen

Pesä on tavallisesti puun kolossa. Munia on 2–7, ja haudonta alkaa jo ensimmäisen munan jälkeen. Piikkipyrstökiitäjä pesii touko–kesäkuussa.

Ravinto

Piikkipyrstökiitäjän ravintoa ovat hyönteiset ja hämähäkit. Australiassa se ruokailee suurissa parvissa etsien lämpimiä ilmavirtauksia ja seuraillen pensaspaloja.

Lähteet

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.