Suomen entinen kunta, nykyisin osa Keuruuta From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Pihlajavesi (historiallisesti myös Pihlainen) on Keski-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Keuruun kuntaan vuoden 1969 alussa. Pihlajavesi oli Keski-Suomen läänin läntisin kunta.
| Pihlajavesi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Keuruu |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Keski-Suomen lääni |
| Kuntanumero | 598 |
| Hallinnollinen keskus | Asemakylä |
| Perustettu | |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Keuruu Pihlajavesi |
| – syntynyt kunta | Keuruu |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 416,0 km² |
| Väkiluku |
1 744 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 4,34 as./km² |
Pihlajaveden naapurikunnat olivat Keuruu, Pohjaslahti, Vilppula, Virrat ja Ähtäri.
Asukkaita oli enimmillään 1950-luvulla 2 330 henkeä, vuonna 1962 vielä 2 050. Kun kuntaliitos Keuruuseen tehtiin 1969 oli asukkaita alle 2 000. Nyt 2000-luvulla väkiluku on pudonnut alle viidensadan. Kesäisin mökkiläisten määrä kuitenkin kaksinkertaistaa väkiluvun. Ainoa merkittävä asutuskeskittymä on Pihlajaveden rautatieaseman ympärillä.
Pihlajavesi sijaitsee harvaan asutun Suomenselän vedenjakaja-alueen läntisessä päässä ja Pihlajaveden reitti kuuluu osana Kokemäenjoen vesistöön. Samalla Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Maasto on epätasaista ja monet mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 140–160 metriä. Korkein maastonkohta Kalikkamäki ulottuu 216 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja kirkonkylä sijaitsee 195 metrin korkeuteen merenpinnasta ja lähes 60 metrin korkeuteen Pihlajavesi-järven pinnasta kohoavalla mäellä. Pihlajaveden eteläosan suurin järvi, Yltiänjärvi, laskee Keuruun reittiin kuuluvaan Ukonselkään Mänttä-Vilppulan puolelle.[3]
Pihlajaveden kautta kulkevat valtatie 23 sekä Haapamäen ja Seinäjoen välinen rautatie (ns. vanha Pohjanmaan rata). Pihlajaveden rautatieasema on yhä käytössä henkilöliikenne- ja junakohtauspaikkana. Entisen kunnan eteläosan halki kulkee vuonna 1985 käytöstä poistettu Pori–Haapamäki-rata, jolla on Pihlajaveden alueella ollut Yltiän rautatieasema. Lähin lentokenttä on Jyväskylän lentoasema.[3]
Pihlajaveden seudulla tiedetään liikkuneen ihmisiä jo noin 7 500 vuotta sitten, mutta vanhin tehty esinelöytö on rautakauden aikainen tulusrauta. Kaukaa etelästä tulleet satakuntalaiset ja hämäläiset eränkävijät pystyttivät Pihlajaveden seudulle kalamajoja ja -pirttejä, mutta eivät asettuneet seudulle asumaan. Erämaaomistuksia oli Sääksmäen, Pirkkalan, Messukylän ja Lempäälän pitäjien taloilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Pihlajavedelle alkoi saapua kaskiviljelijöitä ja uudisraivaajia Savosta.[3]
1500-luvulla tulevan Pihlajaveden pitäjän alueella oli alle kymmenen taloa ja 1600-luvun aikana taloluku lisääntyi vain muutamalla. Kun Keuruu erotettiin Ruovedestä vuoden 1630 tienoilla, Pihlajavesi jäi Keuruun yhteyteen. Vuonna 1776 Keuruu ja sen mukana Pihlajavesi siirrettiin Turun läänistä uuteen Vaasan lääniin. Vuodesta 1960 lähtien Pihlajavesi kuului Keski-Suomen lääniin. Pihlajaveden liikenneolot paranivat huomattavasti vanhan Pohjanmaan radan valmistuessa vuonna 1883.[3]
Pihlajaveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Matti Åkerblomin johdolla 1780-luvulla ja se on yhä käytössä kesäisin. Pihlajavesi sai kappelin oikeudet yhdessä Multian kanssa vuonna 1831 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1895. Pihlajaveden uusi kirkko valmistui Pihlajavesi-järven etelärannalle vuonna 1870, joten vanha kirkko on ollut autiona jo huomattavasti kauemmin kuin se oli aikanaan käytössä.[3][4]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pihlajaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
| Pihlajaveden väestönkehitys 1880–1960 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 1 451 | |||
| 1890 | 1 880 | |||
| 1900 | 2 073 | |||
| 1910 | 2 287 | |||
| 1920 | 2 211 | |||
| 1930 | 2 044 | |||
| 1940 | 2 017 | |||
| 1950 | 2 328 | |||
| 1960 | 2 156 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[5] | ||||
Pihlajaveden asemankylä on toiminut kuvauspaikkana rockmuusikko Andy McCoyhin liittyvässä elokuvassa The Real McCoy (1999) ja tositv-sarjassa The McCoys Show (2003). Elokuvan alkukohtauksessa Andy ja Angela McCoy kävelevät kiskoja pitkin Pihlajaveden rautatieasemalle ja loppukohtauksessa Andyn intialainen sivupersoona istuskelee asemalaiturilla kummastellen junien vähyyttä. Televisiosarjan ensimmäisessä jaksossa Andy ja Angela saapuvat lomanviettoon Andyn äidin ja tämän miesystävän mökille asemankylään. Jaksossa vieraillaan mm. Pihlajaveden erämaakirkossa sekä Pihlajaveden vanhassa kyläkaupassa, joka sijaitsi vastapäätä Pihlajaveden nykyistä kyläkauppaa Kauppalaa.
