yhdysvaltalainen fyysikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Philip Anderson (13. joulukuuta 1923 Indianapolis, Indiana – 29. maaliskuuta 2020[1]) oli yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko. Hän on tehnyt tärkeitä fysiikan tuloksia tutkiessaan muun muassa antiferromagnetismia, Kondo-ilmiötä, epäpuhtaita metalleja, BCS-teoriaa, spin-laseja ja korkeiden lämpötilojen suprajohtavuutta. Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon 1977 magneettisten ja epäjärjestäytyneiden aineiden elektronirakenteen teoreettisesta tutkimuksesta yhdessä Nevill Francis Mottin ja John Hasbrouck van Vleckin kanssa.
Philip Anderson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. joulukuuta 1923 Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat |
Kuollut | 29. maaliskuuta 2020 (96 vuotta) |
Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Harvardin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | John Hasbrouck van Vleck |
Instituutti |
Bell Labs Cambridgen yliopisto Princetonin yliopisto |
Tutkimusalue | fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1977) |
Aiheesta muualla | |
www.princeton.edu/prism/people/faculty-1/anderson | |
Anderson syntyi vuonna 1923 Indianapolisin kaupungissa Indianan osavaltiossa. Hän valmistui illinoisilaisesta high schoolista, minkä jälkeen hän suuntasi opiskelemaan Harvardin yliopistoon. Vuosina 1949–1984 eli 35 vuoden ajan hän työskenteli New Jerseyssä sijaitsevassa Bell Labsissa. Työnsä ohessa hän oli Cambridgen yliopiston teoreettisen fysiikan professorina 1967–1975. Jäätyään eläkkeelle Bell Labsista 1984 hän jatkoi professorina Princetonin yliopistossa.
Vuonna 2006 tilastofyysikko José Soler Madridin yliopistosta teki tutkimuksen tieteellisissä julkaisuissa olevista viittauksista verraten artikkelissa olevia viittauksia artikkeliin tehtyihin viitauksiin, ja päätteli Andersonin olevan maailman luovin fyysikko.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.