Perheiden yhdistäminen

Perheenyhdistäminen on peruste oleskeluluvan myöntämiselle. Maassa jo olevan henkilön puoliso, lapsi tai vanhempi voi hakea oleskelulupaa olemassaolevan perhesiteen perusteella.

Perheenyhdistäminen Suomessa

Suomessa perheenyhdistämisellä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen jatkuvalla oleskeluluvalla Suomessa asuva on oikeutettu hakemaan sitä. Esimerkiksi somalialaisista turvapaikanhakijoista 90 prosenttia hakee perheenyhdistämistä oleskeluluvan saatuaan.^[1] Vuonna 2009 yhteensä 2 204 somalialaista jätti oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella. Perhesidepäätöksiä tehtiin vuonna 2009 kokonaisuudessaan 6 573. 508 somalialaisista sai myönteisen päätöksen.^[2] Vuosina 2015–2016 ja 2020–2023 eniten myönteisiä päätöksiä saivat Venäjän kansalaiset.^{[3][4][5][6][7][8][9][10][11]}

Myöhemmin Suomessa on otettu käyttöön menettely, jossa oleskeluluvan saaminen lapsille perhesiteen perusteella vaatii riittäviä tuloja. Tätä kutsutaan toimeentuloedellytykseksi. Se lasketaan perheen koon mukaan. Esimerkiksi vuoden 2024 marraskuusta alkaen yhden aikuisen ja kahden lapsen perheessä käteen on palkasta jäätävä nettotuloina 2 300 euroa. Tuota ennen toimeentuloraja vastaavan kokoiselle perheelle oli 1 900 euroa, ja tuo raja oli säädetty vuonna 2013. Nelihenkiseltä perheeltä on edellytetty marraskuusta 2024 alkaen 2 910 euron kuukausituloja.^[12]

Alaikäiset turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet ovat automaattisesti oikeutettuja perheidenyhdistämiseen. Punaisen Ristin mukaan tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista.^[13] Perheenjäseniksi lasketaan:

• aviopuoliso
• rekisteröity parisuhdekumppani
• avopuoliso
• alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on
• huoltaja, jos Suomessa asuva henkilö on alle 18-vuotias

Muutkin kuin nämä ehdot täyttävä voi olla oikeutettu perheenyhdistämiseen tietyissä tilanteissa. Oleskelulupa edellyttää yleensä, että perheenjäsenen taloudellinen toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan tuella. Henkilöä, jonka perheenjäsenet kutsutaan maahan, kutsutaan perheenkokoajaksi.^[14] Perheenyhdistämiseen liittyy myös niin sanottu ankkurilapsi-ilmiö.

Suomen ulkomaalaislain 36 §:n toisessa momentissa säädetään maahantulosäännösten kiertämisen vaikutuksesta perheenyhdistämiseen. Lainkohdan mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.^[15] Maahanmuuttovirasto on soveltanut pykälää perheenyhdistämistä koskevissa ratkaisuissaan, ja päätökset ovat jääneet voimaan myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.^[16]

Vuosi	Suomesta oleskelulupaa perheen yhdistämisen perusteella hakeneet vuosina 2015–2020	Hakemukset yhteensä vuodesta 2015 alkaen	Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella vuosina 2015–2020	Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella yhteensä vuodesta 2015 alkaen
2015	9 998	9 998	8 039	8 039
2016	9 546	19 544	8 171	16 210
2017	10 972	30 516	9 089	25 299
2018	11 305	41 821	9 009	34 308
2019	13 011	54 832	10 251	44 559
2020	10 559	65 391	8 592	53 151
2021	11 281	76 672	9 821	62 972
2022	17 476	94 148	15 457	78 429
2023	21 866	116 014	20 278	98 707

^{[3][4][5][6][7][8][9][10][11]}

Taulukon huippuvuodet on lihavoitu.

Perheenyhdistäminen muissa maissa

Monissa Euroopan maissa perheenyhdistäminen on suurin yksittäinen syy maahanmuutolle.^lähde? Joissakin maissa käytäntöjä on kovennettu muun muassa pakkoavioliittojen kitkemiseksi ja maahanmuuton vähentämiseksi.^lähde? Yhdysvalloissa oikeus perheenyhdistämisiin poistettiin eräiltä siirtolaisryhmiltä kokonaan, kun huomattiin että vain 20 prosenttia perheenjäseniksi väitetyistä oli sukua keskenään.^[17]lähde? Yhdysvalloissa jokainen maassa syntynyt henkilö saa kansalaisuuden, ja jos lapsi syntyy laittomille siirtolaisille, ovat hekin oikeutettuja kansalaisuuteen.^lähde?

Katso myös

• Maahanmuuttajat Suomessa
• Suomen kansalaisuus

Lähteet

1. Kangas, Katri: Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle Kotimaa. 18.2.2009. Turun Sanomat. Arkistoitu 19.2.2009. Viitattu 13.5.2009.
2. OLESKELULUVAT TAMMI–HUHTIKUU 2009 Tilastoanalyysi (Maahanmuuttoyksikkö). 1.6.2009. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.12.2010.
3. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
4. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
5. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
6. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
7. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
8. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
9. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.11.2024.
10. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.11.2024.
11. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.11.2024.
12. Perheenyhdistäminen hankaloituu: näin paljon on jatkossa tienattava, mikäli työntekijä haluaa lapsensa Suomeen Yle Uutiset. 10.10.2024. Viitattu 28.10.2024.
13. Frameset 143055 maailma.net. Viitattu 9.5.2009.^{[vanhentunut linkki]}
14. Perheenjäsenet Migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 4.9.2010. Viitattu 9.5.2009.
15. Ulkomaalaislaki Lainsäädäntö. 30.4.2004. Finlex. Viitattu 14.2.2017.
16. KHO:2009:86 Päätöksiä. 9.10.2009. Korkein hallinto-oikeus (KHO). Arkistoitu 16.10.2009. Viitattu 14.2.2017.
17. Fraud in the Refugee Family Reunification (Priority Three) Program BUREAU OF POPULATION, REFUGEES, AND MIGRATION: Fact Sheet. 3.2.2009. U.S. Department of State. Arkistoitu 7.5.2009. Viitattu 9.5.2009. (englanniksi)