Pelastakaa Lapset ry (ruots. Rädda Barnen rf, engl. Save the Children Finland) on suomalainen vuonna 1922[2] perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.[8] Pelastakaa Lapset on osa kansainvälistä Save the Children -järjestöä, joka toimii lasten hyväksi noin 100 maassa.[9] Vuoden 2023 lopussa järjestöllä oli 3 800 jäsentä, 71 toimivaa paikallisyhdistystä ja yhdistyksissä toimi yhteensä 900 vapaaehtoista.[10] Järjestön kansainvälisenä strategiana on tehdä yhdessä kaikki, jotta jokainen lapsi jää eloon, oppii ja saa suojelua vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestö keskittyy kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin.[11]
| Pelastakaa Lapset | |
|---|---|
|
Rädda Barnen
|
|
 |
|
| Perustettu | 1922[1] |
| Perustaja | Ester Ståhlberg[2] |
| Tyyppi | Kansalaisjärjestö |
| Toimiala | Lasten asemaa ja oikeuksia puolustava järjestö |
| Kotipaikka | Helsinki[3] |
| Jäsenmäärä | 3 800 [4] |
| Pääsihteeri | Hanna Markkula-Kivisilta[5] |
| Puheenjohtaja | Salla Vainio[6] |
| Päätöksentekoelin | Liittokokous [6] |
| Kattojärjestö | Save the Children |
| Hallitus |
Marja Aarnipuro Kirsti Jerkku Tiina Lehto-Lundén Rilli Lappalainen Virve Toivonen Pauli Waroma Eeva Heinonen Anita Vihervaara Päivi Tikkala[6] |
| Jäsenlehti | Pelastakaa Lapset[7] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Liittokokouskaudella 2022-2025 järjestön liittohallituksen puheenjohtajana toimii Salla Vainio ja valtuuston puheenjohtajana Hilkka Pöyliö.[12][6] Pelastakaa Lasten pääsihteerinä toimii Hanna Markkula-Kivisilta.[5]
Historia
Kansainvälinen järjestö
Save the Children, Kansainvälinen Pelastakaa Lapset -liike on perustettu Lontoossa toukokuussa 1919 Ison-Britannian ensimmäisen maailmansodan jälkeen jatkamien saartojen lapsiuhrien auttamiseksi esimerkiksi Berliinissä ja Wienissä. Järjestön perustivat sisarukset Eglantyne Jebb ja Dorothy Buxton. Perustava kokous pidettiin Royal Albert Hallissa.[13]
Suomessa
Vuonna 1922 Suomen tasavallan presidentin puoliso Ester Ståhlberg perusti Suomeen lapsijärjestön nimeltään Koteja Kodittomille Lapsille, jonka tavoitteena oli etsiä sotien ja vallankumouksen jaloissa orpoutuneille tuhansille lapsille hyviä sijoituskoteja. Nimi muuttui Pelastakaa Lapset – Rädda Barneniksi vuonna 1945.[2]
Vuonna 1997 Pelastakaa Lapset liittyi kansainvälisen Save the Children -liikkeen täysjäseneksi.[12]
Organisaatio
Pelastakaa Lapset on Opintotokeskus Siviksen[14], Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin[15][16] ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveyden jäsenjärjestö.[17] Se on myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[18]
Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset
Pelastakaa Lapsilla on yhteensä 71 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. Ne toimivat vapaaehtoisten tekemällä vapaaehtoistyöllä. Ne ovat Pelastakaa Lasten jäsenyhdistyksiä ja samalla osa kansainvälistä Pelastakaa Lapset -järjestöä.[19]
Pelastakaa Lasten aluetoimistot ja keskustoimisto
Pelastakaa Lapsilla on yhteensä viisi aluetoimistoa.[6] Pohjois-Suomen aluepalvelut toimivat Oulussa, Keski-Suomen aluepalvelut Jyväskylässä, Länsi-Suomen aluepalvelut Tampereella ja Seinäjoella, Itä-Suomen aluepalvelut toimivat Joensuussa ja Kuopiossa. Etelä-Suomen aluepalvelut toimivat Helsingissä ja Turussa. Aluetoimistot järjestävät tukihenkilö-, lomakoti– ja tukiperhetoimintaa, perhehoitoa, adoptiotoimintaa sekä asiantuntijapalveluita.[20]
Keskusjärjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä.[5] Keskustoimistossa työskentelee noin 100 työntekijää. Siellä toimivat muun muassa kansainväliset ohjelmat, HR, varainhankinta, viestintä, talous ja digitaaliset palvelut.[21]
Liittokokous
Pelastakaa Lasten ylin päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Äänioikeutettuja ovat paikallisyhdistykset ja jäsenillä on korkein päätösvalta. Liittokokous linjaa koko liiton toimintaa ja hyväksyy liiton strategian seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Se valitsee myös liittovaltuuston puheenjohtajan ja liittovaltuuston jäsenet. Liittovaltusto puolestaan valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtaja ja 8–10 jäsentä.[6]
Lehti
Pelastakaa Lasten jäsenlehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Pelastakaa Lapset.[22] Lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.[23]
Toiminta
Järjestön toimintamuotoja ovat muun muassa:
- Adoptiot
Joka vuosi Pelastakaa Lapset järjestön kautta Suomesta sijoitetaan 10-20 ja kansainvälisen adoption kautta 20-40 lasta. Adoptiossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lapsen adoptiovanhemmille, jolloin lapsella on adoptioperheessään oikeudellisesti saman aseman kuin perheen biologisella lapsella. Pelastakaa Lapset -järjestön aluetoimistot eri puolilla Suomea antavat adoptioneuvontaa. Kansainvälinen adoptiopalvelu auttaa muun muassa adoptioluvan hankkimisessa ja lapsen kotiin saapumisessa.[24]
- Digifrendit
Digifrendi -toiminnassa 15-20 -vuotias nuori tapaa koulutetun vapaaehtoisen etänä yhteensä 10 kertaa. Toiminta tarjoaa apua matalalla kynnyksellä.[25]
- Eväitä Elämälle -ohjelma
Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset tukevat vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria antamalla harrastus- ja oppimateriaalitukea sekä mentoroinnin kautta. Myös ruoka-apua on annettu lahjakorttien muodossa koronakriisin johdosta vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille lapsiperheille. Tuki kohdennetaan lapsille, joiden mahdollisuus osallistua harrastuksiinsa on uhattuna tai joilla on haasteita kattaa oppimateriaalikustannuksia perheen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.[26]
- Lastensuojelutyö
Pelastakaa Lapset auttaa kaikkein vaikeimmissa oloissa eläviä lapsia ja lapsiperheitä jaksamaan kotimaan arjessa. Järjestö tarjoaa kodinomaisia lastenkoteja pitkäaikaista sijaishuoltoa vailla oleville lapsille[27][28] sekä tukiperhetoimintaa silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat heikentyneet.[29]
- Lomakodit
Pelastakaa Lasten lomakodit ovat vapaaehtoisina toimiva perheitä, pariskuntia tai yksin asuvia aikuisia. He tarjoavat lapselle kesällä lomanviettopaikan joko omassa kodissaan tai vapaa-ajan asunnollaan. Kohderyhmänä ovat lapset, joilla ei ole muuta lomanviettopaikkaa tai perheen taloudellinen tilanne ei mahdollista lomailua muualla.[30]
- Kansainväliset ohjelmat
Järjestön kansainväliset ohjelmat edistävät lapsen oikeuksien toteutumista kehitysmaissa, myös erilaisissa kriiseissä ja konflikteissa. Järjestön toiminta perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamiseen ja sen päämäärien edistämiseen. Toiminta keskittyy humanitaariseen apuun, lasten koulunkäynnin, hyvän lapsilähtöisen hallinnon, lasten suojelun, lapsiystävällisen sosiaaliturvan sekä veden saatavuuden, sanitaation ja hygienian edistämiseen ohjelmamaissa.[31]
- Suomen valmiustoiminta
Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset ovat valmiita tukemaan viranomaisia erilaisissa häiriötilanteissa, jotka koskettavat lapsia ja perheitä. Näitä ovat esimerkiksi pitkittyneet sähkö- ja vesikatkot, laajat tulipalot, myrskyt ja tulvat tai maahantulotilanteet. Vapaaehtoiset voivat esimerkiksi perustaa lapsiystävällisiä tiloja, tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja päivystää kriisichatissä.[32]
- Perhehoito
Perhehoidossa sijaisperhet tarjoavat sijoitetulle lapselle tai nuorelle kodin lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Tarjolla on myös perhehoidon asiantuntijapalveluita sekä kotouttavaa perhehoitoa lapsille ja nuorille, jotka ovat tulleet maahan ilman huoltajaa.[33]
- Perhekerhot
Perhekerho on suunnattu pakolaistaustaisille perheille Suomessa. Kerhoon vanhemmat voivat tulla lasten kanssa tai yksin. Kerhoon ei vaadita ilmoittautumista. Kerhon ohjelmassa on yhteistä tekemistä ja keskusteluja. Tarjolla on usein pientä syötävää.[34]
- Perhekuntoutus
Perhekuntoutuksessa autetaan lastensuojelun asiakkaana olevaa perhettä. Sen tarkoituksena on parantaa koko perheen elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä tehdä yhteinen arki toimivammaksi. Tämä tapahtuu kahdessa eri Pelastakaa Lasten perhekuntoutusyksikössä.[35]
- Seksuaaliväkivallan ehkäisy verkossa
Nettivihje työskentelee lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi verkossa. Tavoitteena on poistaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävä kuvamateriaalia ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten joutumista väkivallan uhreiksi.[36]
- Sporttikummit
Sporttikummina toimivat aikuiset vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset liikkuvat nimetyn lapsen tai nuoren kanssa 1-3 kertaa kuukaudessa muutaman tunnin ajan. Tarkoituksena on edistää lasten hyvinvointia ja mahdollistaa vanhemmille hengähdystauko. Liikuntamuodot valitaan sporttikummin ja lapsen mukaan.[37]
- Verkkonuorisotoiminta
Pelastakaa Lapset järjestää viikoittaista verkkotoimintaa nuorille. Tavoitteena on tukea erityisesti erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, auttaa lapsia saamaan kavereita sekä osallistumaan verkossa sekä tarjota mahdollisuus jutella ammattilaisen kanssa. Netarin vapaaehtoiset osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa erilaisiin tapahtumiin kuten Summer Assembly, Hypecon ja Tubecon. Pelastakaa Lapset ylläpitää Netari-verkkonuorisotaloa yhdessä kuntien kanssa.[38][39]
Talous
Pelastakaa Lapset ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Se rahoittaa toimintansa pääasiallisesti varainhankinnalla, lastensuojelun palvelumaksuilla ja avustuksilla. Avustuksia kotimaan toimintaan myöntää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), kansainväliseen apuun Suomen ulkoministeriö ja Euroopan unioni kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun. Iso osa Suomessa ja ulkomailla tapahtuvasta toiminnasta rahoitetaan varainhankinnan tuotoin, eli yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja säätiöiltä saaduilla lahjoituksilla. Vuonna 2022 toiminnan tuotot olivat 64,7 miljoonaa euroa ja menot 61,2 miljoonaa euroa.[40] Järjestön keräyskulut olivat vuonna 2023 19,7%, joilla katetaan keräysten järjestämisestä syntyneet kulut kuten esimerkiksi tiedotuskulut ja muusta lahjoitushankinnasta syntyvät kulut.[41]
Huomionosoitukset
Pelastakaa Lapset myöntää pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä ansioituneille vapaaehtoisille ja työntekijöille.[12]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
