(1925–2007) yhdysvaltalainen ilmailualan uranuurtaja, ihmisvoimalla lentävien koneiden kehittäjä From Wikipedia, the free encyclopedia
Paul Beattie MacCready (29. syyskuuta 1925 New Haven, Connecticut, Yhdysvallat – 28. elokuuta 2007 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen ilmailualan uranuurtaja. Hän johti ryhmää, joka suunnitteli ja rakensi historian ensimmäisen ihmisvoimalla toimivan lentokoneen ja sen jälkeen historian ensimmäisen aurinkoenergialla toimivan lentokoneen.[1]
Paul MacCreadyn isä oli lääkäri ja äiti sairaanhoitaja. Pojalla oli lukihäiriö ja keskittymisvaikeuksia, mutta niihin asioihin, jotka todella kiinnostivat häntä, hän suhtautui intohimoisesti. Kun hän kiinnostui perhosista, hän yritti keksiä, miten perhonen rakennetaan.[2]
1930-luvulla MacCready oli kansallinen mestari lennokkien rakentajana.[1] Hän sai lentolupakirjan 16-vuotiaana[1]. Hän opiskeli aluksi konetekniikkaa Yalen yliopistossa, toimi välillä laivaston lennonopettajana, palasi sitten Yaleen ja vaihtoi pääaineensa fysiikkaan.[2] Hän valmistui fysiikan kandidaatiksi Yalesta vuonna 1947 ja suoritti fysiikan maisterin tutkinnon 1948.[1] Hän väitteli tohtoriksi ilmailun alalta California Institute of Technologyssä 1952.[1]
MacCready aloitti purjelentoharrastuksen vuonna 1947 ja hänestä tuli Yhdysvaltain purjelentomestari vuosina 1948, 1949 ja 1953 sekä kansainvälinen mestari vuonna 1956.[1] Hän keksi MacCready-nopeusrenkaan – välineen, jota purjelentäjät edelleen käyttävät valitessaan parasta lentonopeutta nousujen välillä.[2]
Valmistuttuaan hän perusti sään säätelyyn pyrkineen yrityksen[2]. Vuodesta 1971 hän johti omaa yritystään AeroVironmentia, joka toimi mm. energiansäästön sekä tuuli- ja vesivoiman parissa.[1][2]
Vuonna 1970 MacCready takasi lainan ystävälleen, joka halusi perustaa yrityksen[3]. Kun tämä yritys sitten meni nurin, MacCready huomasi olevansa 100 000 dollaria velkaa[3]. Silloin hän muisti palkinnon, jonka brittiläinen teollisuusjohtaja Henry Kremer oli luvannut sille, joka rakentaisi ihmisvoimalla toimivan lentokoneen[3]. "Yhtäkkiä ihmisvoimalla tapahtuva lentäminen tuntui tärkeältä."[3]
Elokuun 23. päivänä 1977 Bakersfieldin läheisellä Shafterin lentokentällä MacCreadyn suunnittelema Gossamer Condor, 32 kilogramman painoinen ja siipiväliltään 29-metrinen lentolaite, jota pyöräilijä ja riippuliitäjä Bryan Allen polki ja ohjasi, lensi 18 kilometrin tuntinopeudella läpi kahdeksikon muotoisen, 1,85 km pituisen radan, mikä oli vaatimuksena 95 000 dollarin suuruisen Kremer-palkinnon voittamiselle.[1]
Lentokoneprojektista tehty dokumenttielokuva The Flight of the Gossamer Condor voitti lyhyen dokumenttielokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1978.[4]
Kesäkuun 12. vuonna 1979 toinen MacCreadyn suunnittelema poljettava lentokone, Gossamer Albatross, ylitti Englannin kanaalin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kanaali ylitettiin ihmisvoimalla lentäen. Konetta polki ja lensi jälleen Bryan Allen. Suorituksesta saatu 205 000 dollarin palkinto ei aivan riittänyt kattamaan hankkeen kustannuksia. [5]
Toukokuun 19, 1981 MacCreadyn suunnittelema aurinkosähköinen lentokone Solar Challenger saavutti 4 359 metrin ennätyskorkeuden[6]. Heinäkuun 8. samana vuonna Solar Challenger ylitti Englannin kanaalin Stephen Ptacekin ohjaamana. [7]
MacCreadyn myöhempiin projekteihin kuuluivat Sunraycer, aurinkoenergialla toimiva auto, joka vuonna 1987 voitti Australiassa ajetun 3 006 kilometrin kilpailun[1], sekä Quetzalcoatlus northropi -lentoliskon lentävä pienoismalli vuonna 1986.[8] Vuonna 1990 esiteltiin MacCreadyn yhtiön johdolla kehitetty sähköauton prototyyppi Impact, joka kulutti kaksi kolmasosaa vähemmän energiaa kuin muut autot[9]. Impactin pohjalta kehitettiin tuotantomalli EV1[10], joka tuli myyyntiin vuonna 1996[11]. Vuonna 1998 MacCreadyn miehittämätön, kahdeksalla sähkömoottorilla varustettu Pathfinder Plus -lentokone saavutti 24 445 metrin ennätyskorkeuden[12].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.