Pajulintu
lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Pajulintu eli uunilintu (Phylloscopus trochilus) on uunilintujen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pesimäkannaltaan Suomen toiseksi runsain lintulaji,[3] mutta vaatimattoman ulkonäkönsä ja piileskelevän elämäntapansa vuoksi se ei ole kovin tunnettu.
Remove ads
Koko ja ulkonäkö
Pajulinnun massa on 10 grammaa[4] ja pituus 11−12,5 senttimetriä. Sillä on tunnusomainen, vaalea silmäkulmanjuova. Sen yläpuoli on harmahtavan ruskeanvihreä, mutta yläperä on toisinaan hieman vaaleampi ja kirkkaampi. Kurkku ja rinta ovat kellanvalkoiset ja vatsa valkoisempi. Jalat ovat yleensä ruskeanoranssit, mutta toisinaan ruskeanharmaat. Ensimmäisen syksyn linnuilla alapuoli ja silmäkulmanjuova ovat voimakkaamman vaaleankeltaiset kuin vanhoilla yksilöillä.[5]
Ääni on vieno ”thyyith" hieman hempeämpi kuin tiltaltin ääni. Laulu on vieno, surumielinen, haikea säe, joka on rakenteeltaan samantapainen kuin peipon.[6]
Vanhin suomalainen rengastettu pajulintu on ollut kuusi vuotta, yhdeksän kuukautta ja 19 päivää vanha.[7] Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 11 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen yksilö.[8]
Vanhalla pajulinnulla on täydellinen sulkasato heinä-elokuussa. Sulkasadon kesto on noin puolitoista kuukautta. Talvehtimisalueellaan sekä vanhat että nuoret pajulinnut sulkivat täydellisesti, joten keväällä niiden saapuessa Suomeen ei ikäluokkia voi erottaa toisistaan. Aikuinen pajulintu vaihtaa siis kaikki höyhenensä kahdesti vuodessa.[9]
Remove ads
Levinneisyys
Pajulinnun pesimisalueita ovat Pohjois- ja Keski-Eurooppa sekä Aasia. Euroopan pesimäkannaksi on vuosina 2013–18 arvioitu 53–80 miljoonaa paria, joista eniten Venäjällä (23–26 miljoonaa paria), Ruotsissa (7,9–18,5 miljoonaa paria), Suomessa (6,7–7,9 miljoonaa paria) ja Norjassa (4,5–11 miljoonaa paria).[10] Pajulintu oli ennen Suomen runsaslukuisin lintulaji, mutta vuoden 2013 jälkeen sen kanta on pudonnut Suomessa 30 prosenttia. Vuosina 2019–24 perimäkannaksi arvioitiin 6,1 miljoonaa paria, mikä tekee siitä Suomen toiseksi runsaslukuisimman lintulajin.[11][3]
Pajulintu on muuttolintu, jonka talvehtimisalueena on Etelä- ja Itä-Afrikka. Suomalaiset pajulinnut talvehtivat pääasiassa Itä-Afrikassa. Ensimmäiset pajulinnut saapuvat Suomeen huhtikuun lopulla ja pääjoukot toukokuussa.[14]
Pajulinnusta on erotettu kolme alalajia: nimialalaji Phylloscopus trochilus trochilus, jota tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa, itäsiperialainen Phylloscopus trochilus yakutensis, joka on päälajia suurempi ja harmaampi, sekä Pohjois-Euroopan ja Länsi-Siperian Phylloscopus trochilus acredula, joka on näiden kahden väliltä.[15]
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille elämille on määritelty arvo. Pajulinnun arvo on 34 euroa.[16]
Remove ads
Elinympäristö
Pajulintu on pesimäympäristönsä suhteen erittäin joustava: sitä tavataan kaikenlaisissa metsissä, kunhan niissä on seassa edes muutamia lehtipuita ja suojaavaa aluskasvillisuutta pesäpaikaksi. Lajia tavataan myös mm. tunturikoivikoissa ja -pajukoissa, puistoissa, puutarhoissa, pensaikoissa, taimikoissa, jopa saaristossa karuilla saarilla, joilla kasvaa vain kourallinen puita.[17]
Lisääntyminen
Pajulintu tekee uunimaisen pesänsä maahan, ruohoston sekaan. Se tekee 1-2 pesyettä vuodessa.[18] Muninta tapahtuu touko-kesäkuussa ja toisen kerran heinäkuussa. Pajulintu munii 5–7 valkoista, pilkukasta munaa, joita naaras hautoo 13–14 päivää. Molemmat emot osallistuvat poikasten ruokkimiseen ja hoitamiseen. Poikasia ruokitaan pesään 12−15 päivää ja tämän jälkeenkin vielä kaksi viikkoa.[14]
Remove ads
Ravinto
Pajulintu käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja hämähäkkejä.[14]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads