From Wikipedia, the free encyclopedia
Pääte-emulaattori (joskus myös pääteohjelma, terminaaliohjelma tai terminaaliemulaattori) on tietokoneohjelma, joka emuloi päätettä. Sanaa käytetään useimmiten tekstipohjaisia näyttöpäätteitä kuten VT100:aa emuloivista ohjelmista.
Pääteohjelmalla voidaan tarkoittaa asiakasohjelmaa.lähde?
Varhaisiin keskustietokoneisiin kuten IBM S/360 oltiin yhteydessä päätteellä kuten IBM 3270. Varhain oli käytössä kaukokirjoittimia tietokonenäyttöön perustuvan päätteen sijaan, mutta tekniikan kehittyminen ja kustannuksien laskeminen korvasi paperitulosteet. Mikroprosessorien kehitys mahdollisti edulliset henkilökohtaiset tietokoneet, joita voitiin myös käyttää päätteen tavoin.
Graafisen käyttöliittymän kuten X Window Systemin kehityksen myötä ei enää toimittu suorassa tekstitilassa ja näyttö voitiin jakaa useamman komentorivin kesken. Ohjelmat kuten xterm syntyivät matkimaan päätteiden toimintaa kun käyttäjä todellisuudessa on jollain muulla näyttölaitteella.
xterm syntyi 1980-luvun puolivälissä tarjoamaan DEC VT102 ja Tektronix 4014 -yhteensopivuutta ohjelmille, jotka eivät osanneet toimia ikkunointijärjestelmän kanssa suoraan.[1]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pääte-emulaattorit matkivat päätteen toimintaa. Henkilökohtaista tietokonetta voi tämän avulla käyttää sarjaportin kautta liikennöintiin toiselle tietokoneelle. Näitä ohjelmia on käytetty etenkin BBS-järjestelmien käyttöön modeemin avulla ja ne sisältävät usein erityisiä toimintoja modeemin ohjaamiseen ja tiedostojen siirtoon. Pääteohjelman yhteydessä käytettiin jotakin sen kanssa toimivaa tiedonsiirtoprotokollaa, joista tunnetuimpia olivat Kermit, SModem, XModem, YModem ja ZModem. Sarjaliikenteen ja modeemin korvasivat muut verkkoyhteydet ja palvelintietokoneille pystyi kirjautumaan komentorivillä pitkien matkojen takaa.
Pääteohjelmien merkistön kanssa oli usein ongelmia. Nämä johtuivat amerikkalaisesta 7-bittisestä ASCII-koodistosta ja eurooppalaisesta 8-bittisestä koodistosta. Näiden ero tuli usein esille skandinaavisten merkkien näkymisenä outoina merkkeinä. Se haittasi tekstin lukemista suuresti.
Useissa Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä on virtuaalikonsoli (myös virtuaaliterminaali). Tämä on järjestelmäkonsolin tyyppi. Virtuaalikonsoleita voi olla useita ja ne ovat riippumattomia graafisista käyttöliittymistä.
Useimmissa käyttöjärjestelmissä on mahdollisuus ajaa merkkipohjaisia ohjelmia, jotka usein toteuttavat merkkipohjaisuuden puitteissa jonkinlaisen kuvaruutukäyttöliittymän. Näiden ohjelmien käyttämiseen samalta tietokoneelta tarvitaan yleensä jonkinlainen pääte-emulaattori, jollainen on useimmiten käyttöjärjestelmän mukana tai sisäänrakennettuna.
X Window Systemin kanssa usein käytettävä pääte-emulaattori on xterm.lähde? Monet työpöytäympäristöt sisältävät oman pääte-emulaattorinsa, esimerkiksi KDE Plasman mukana tulee Konsole ja GNOME sisältää GNOME Terminal -ohjelman. Tällöin pääte-emulaattori voi olla integroituna muihin ympäristön osiin, kuten tiedostonhallintaan ja tekstieditoriin.[2][3]
Windowsin "DOS"-kehoteikkuna sisältää pääte-emulaattorin, joka toteuttaa osan ANSI X3.64 -standardista.lähde? Microsoft Windowsin versiot Windows 95:sta Windows XP:hen asti sisälsivät HyperTerminal-pääteohjelman, jolla pystyi käyttämään etäjärjestelmiä modeemin tai sarjaportin kautta.[4]
Pääte-emulaattori sisältyy moniin telnet- ja ssh-etäkäyttöohjelmiin kuten PuTTY:hyn. Nämä ohjelmat mahdollistavat merkkipohjaisten ohjelmien käytön verkon yli toisella koneella.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
