Ounasvaaran Hiihtoseura

Ounasvaaran Hiihtoseura ry (OH) on rovaniemeläinen yleishiihtoseura, joka on perustettu vuoden 1927 alussa. Se on järjestänyt useita kansainvälisen tason urheilutapahtumia ja sen urheilijat ovat saavuttaneet yhteensä yli 40 olympia- ja maailmanmestaruusmitalia.

Historia

Rovaniemellä järjestettiin vuodesta 1902 hiihtokilpailuja, alkuvaiheessa tasamaahiihtona Kemijoen jäällä ja vuodesta 1923 lähtien murtomaahiihtokilpailuina Ounasvaaralla. Ounasvaaran Hiihtoseura alkoi perustamisvuodestaan 1927 lähtien järjestää Ounasvaaran Talvikisoja. Kisat saivat nopeasti suuren suosion muodostuen sekä kansallisesti merkittäväksi talviurheilutapahtumaksi että kansainväliseksi kilpailuareenaksi. Kisat välitettiin radiolähetyksinä vuodesta 1929 alkaen. Talvikisat pidettiin vuoteen 1964 asti Rovaniemen suojeluskunnan 1920-luvulla rakentamalla ampumaradalla. Kisojen huoltorakennuksena palveli ampumapaviljonki, nykyinen Ounasvaaran Hiihtoseuran Punainen tupa, jonka suojeluskunta oli rakentanut ampumaratansa päähän vuonna 1926.^[1]

Ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Ounasvaaralle vuonna 1927. Vuonna 1937 valmistui Pöyliövaaralle Suomen suurin hyppyrimäki, joka toimi yhtenä Ounasvaaran Talvikisojen kilpailupaikkana. Alppihiihtoa ryhdyttiin harrastamaan Ounasvaaralla talvella 1937, ja vuonna 1943 raivattiin ensimmäinen kisakelpoinen rinne. Myöhemmin Rovaniemelle pystytettiin noin 20 erikokoista hyppyrimäkeä. Niistä suurin, Ounasvaaran mäkikeskukseen rakennettu, arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema betonirakenteinen suurmäki saatiin käyttöön talvikisoihin 1962.^[2]

Ounasvaaran hiihtomaja valmistui Juhannuskallion juurelle vuonna 1949. Sen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu, ja rakennuttajina olivat Suomen Matkailijayhdistys ja Ounasvaaran Hiihtoseura, mutta Matkailijayhdistys luopui omasta osuudestaan jo saman vuoden lopulla. Majan pihaan johtava autotie valmistui vuonna 1949. Hiihtomajaan tehtiin Ylihannun suunnittelema laajennus 1960-luvun alussa.^[3]

Ounasvaaran talvikisat siirtyivät vuonna 1965 vaaran toiselle puolelle, kun hiihtostadion valmistui. Uuden hiihtokeskuksen alueelle oli jo 1950-luvun loppupuolella rakennettu valaistu laskettelurinne ja kapulahissi, ja vuonna 1965 saatiin käyttöön uusi hiihtohissi. Tottorakan valaistut rinteet ja hissi valmistuivat vuonna 1971 ja tuolihissi 1984.^[4]

Saavutuksia

Olympiavoittoon Ounasvaaran Hiihtoseuran urheilijoista ovat yltäneet Antti Hyvärinen, Jouko Törmänen, Tuomo Ylipulli ja Hannu Manninen. Maailmanmestareita ovat Ylipullin ja Mannisen lisäksi maastohiihtäjät Pekka Niemi, Olavi Alakulppi ja Pirjo Muranen, yhdistetyn hiihtäjät Tapio Nurmela ja Janne Ryynänen, hiihtosuunnistajat Matti Keskinarkaus ja Terhi Holster sekä alppihiihtäjä Kalle Palander, joka vaihtoi vuonna 2005 Ruka Slalomiin. Tauno Luiro ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä maailmassa sadan metrin rajan, Ensio Hyytiä oli 1950-luvulla mäkihypyn MM-mitalisti, Tauno Käyhkö oli 1970-luvun alkupuolen paras suomalaishyppääjä, ja Harri Olli on toistaiseksi viimeisin pohjoismaisten lajien MM-kisoissa mitalille yltänyt suomalainen mäkihyppääjä. Palanderin lisäksi myös Suomen kaikkien aikojen paras naisalppihiihtäjä Tanja Poutiainen on ounasvaaralaisia.

Henkilökohtaiset SM-voitot mäkihypyssä

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
4	Tauno Käyhkö	1971–1974	normaalimäki (2), suurmäki (2)
4	Jouko Törmänen	1976–1980	normaalimäki
4	Esko Rautionaho	1970–1975	normaalimäki (1), suurmäki (3)
2	Kari Ylianttila	1973–1975	normaalimäki (1), suurmäki (1)
2	Olli Muotka	2011	normaalimäki (1), suurmäki (1)
2	Julia Kykkänen	2011–2013
2	Jenny Rautionaho	2012–2016
1	Antti Hyvärinen	1954	normaalimäki
1	Ensio Hyytiä	1963	normaalimäki
1	Seppo Hannula	1974	normaalimäki
1	Pekka Hyvärinen	1977	normaalimäki
1	Raimo Ylipulli	1993	normaalimäki
1	Sami Niemi	2014	normaalimäki
1	Niko Kytösaho	2016	normaalimäki
Huom: Kesämestaruuksia ei ole luvuissa mukana.

SM-voitot mäkihypyn joukkuekilpailussa

Vuosi	1. hyppääjä	2. hyppääjä	3. hyppääjä	4. hyppääjä
1970	Tauno Käyhkö	Paavo Maunu	Esko Rautionaho
1972	Kari Ylianttila	Tauno Käyhkö	Esko Rautionaho
1974	Seppo Hannula	Tauno Käyhkö	Kari Ylianttila
1975	Jouko Törmänen	Kari Ylianttila	Esko Rautionaho
1976	Jouko Törmänen	Esko Rautionaho	Pekka Hyvärinen
1977	Esko Rautionaho	Pekka Hyvärinen	Jouko Törmänen
1978	Esko Rautionaho	Pekka Hyvärinen	Jouko Törmänen
1987	Eero Mäkikallio	Jukka Ylipulli	Heikki Ylipulli	Tuomo Ylipulli
1999	Jani Salo	Herman Huczowski	Pasi Hyytiä	Hannu Manninen
2015	Juuso Heikkinen	Andreas Alamommo	Harri Olli	Sami Niemi

Henkilökohtaiset SM-voitot yhdistetyssä

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
15	Hannu Manninen	1995–2011	normaalikilpailu (10), sprintti (5)
4	Janne Ryynänen	2009–2012	normaalikilpailu (2), suurmäen kilpailu (2)
2	Jukka Ylipulli	1986–1989	normaalikilpailu
1	Martti Huhtala	1948	normaalikilpailu
1	Aarne Ylikorva	1966	normaalikilpailu
Huom: Kesämestaruuksia ei ole luvuissa mukana.

SM-voitot yhdistetyn joukkuekilpailussa

Vuosi	1. hiihtäjä	2. hiihtäjä	3. hiihtäjä
1994	Kari Manninen	Hannu Manninen	Tapio Nurmela
1997	Tapio Nurmela	Kari Manninen	Hannu Manninen
1999	Kari Manninen	Hannu Manninen	Tapio Nurmela
2003	Tommi Hyry	Ville Kähkönen	Hannu Manninen
2004	Ville Kähkönen	Janne Ryynänen	Hannu Manninen
2006	Hannu Manninen	Janne Ryynänen

SM-voitot yhdistetyn parisprintissä

Vuosi	1. hiihtäjä	2. hiihtäjä
2008	Ville Kähkönen	Janne Ryynänen
2010	Hannu Manninen	Janne Ryynänen
2011	Hannu Manninen	Janne Ryynänen

Henkilökohtaiset SM-voitot maastohiihdossa

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
8	Pirjo Muranen (o.s. Manninen)	2001–2011	15 km perinteinen (1), yhdistelmähiihto (1), sprintti (6)
2	Anu Kittilä	1996	10 km vapaa (1), 15 km perinteinen (1)
1	Teuvo Hatunen	1969	50 km
1	Hannu Manninen	2002	sprintti
1	Mona-Lisa Malvalehto	2005	7,5 km + 7,5 km yhdistelmähiihto

SM-voitot maastohiihdon viestissä

Vuosi	1. hiihtäjä	2. hiihtäjä	3. hiihtäjä
1978	Sirpa Kesälä	Pirjo Arola	Eila Saarijärvi
2003	Mona-Lisa Malvalehto	Liisa Keisu	Pirjo Manninen
2007	Mona-Lisa Malvalehto	Johanna Herajärvi	Pirjo Manninen

SM-voitot maastohiihdon sprinttiviestissä

Vuosi	1. hiihtäjä	2. hiihtäjä
2003	Nita Tennilä	Mona-Lisa Malvalehto
2004	Mona-Lisa Malvalehto	Pirjo Manninen
2005	Mona-Lisa Malvalehto	Pirjo Manninen
2006	Mona-Lisa Malvalehto	Pirjo Manninen

Henkilökohtaiset SM-voitot alppihiihdossa

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
17	Tanja Poutiainen	1996–2007	syöksylasku (1), supersuurpujottelu (2), suurpujottelu (6), pujottelu (6), paripujottelu (2)
10	Kalle Palander	1996–2005	supersuurpujottelu (1), suurpujottelu (3), pujottelu (4), paripujottelu (2)
7	Jari Keskipoikela	1980–1986	syöksylasku (1), suurpujottelu (1), pujottelu (4), paripujottelu (1)
5	Sara Mustonen	1977–1979	syöksylasku, suurpujottelu (2), pujottelu (2)
5	Carita Timonen	1988–1992	suurpujottelu (1), pujottelu (1), paripujottelu (3)
3	Anne Vitikka	1975–1979	syöksylasku (2), pujottelu (1)
1	Aarne Valkama	1938	syöksylasku
1	Sinikka Hyvönen	1969	syöksylasku
1	Seppo Leppäniemi	1970	pujottelu
1	Virve Kuusela	1983	syöksylasku
1	Jari Ahtola	1986	syöksylasku
1	Tommi Viirret	2000	suurpujottelu
1	Jaana-Maarit Välimäki	2000	pujottelu

Henkilökohtaiset SM-voitot ampumahiihdossa

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
4	Aino Kallunki	1983–1988	normaalimatka (2), sprintti (2)

Henkilökohtaiset SM-voitot hiihtosuunnistuksessa

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
10	Matti Keskinarkaus	2000–2012	pikamatka/sprintti (6), keskimatka (2), pitkä matka (1), erikoispitkä matka (1)
3	Pekka Varis	1993–2008	normaalimatka
2	Terhi Holster	1996–1997	normaalimatka

SM-voitot hiihtosuunnistuksen parisprintissä

Vuosi	1. hiihtäjä	2. hiihtäjä
2010	Teemu Niskanen	Hannu-Pekka Pukema

Henkilökohtaiset SM-voitot suunnistuksessa

Kpl	Nimi	Vuodet	Lajit
1	Aira Mylly	1970	normaalimatka

Lähteet

• Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
• Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
• Siukonen, Markku & Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirjat 1996–2017

Viitteet

1. Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 67, 132, 351. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
2. Hautajärvi 2014, s. 132, 152, 157, 250.
3. Hautajärvi 2014, s. 196, 239, 246–247, 250.
4. Hautajärvi 2014, s. 250.

Aiheesta muualla

• Virallinen sivusto