Alfred Oswald (A. Osw.) Kairamo (vuoteen 1906 Kihlman; 4. lokakuuta 1858 Pietarsaari – 29. heinäkuuta 1938 Hattula) oli suomalainen kasvitieteilijä, poliitikko sekä osuustoiminta- ja teollisuusmies.
| Oswald Kairamo | |
|---|---|
 Oswald Kairamo 1920-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. lokakuuta 1858 Pietarsaari |
| Kuollut | 29. heinäkuuta 1938 (79 vuotta) Hattula |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kasvitieteilijä |
Henkilöhistoria ja ammattiura
Kairamo kuului Kihlmanin sukuun mutta suomensi Suuressa nimenmuutoksessa vuonna 1906 nimensä Kairamoksi. Hänen vanhempansa olivat teologi, koulu- ja talousmies Alfred Kihlman (1825–1904) ja Hilda Augusta Wilhelmiina Forssell. Hänen puolisonsa vuodesta 1897 oli Anna Brusila. Heidän poikansa oli vuorineuvos Aulis Kairamo, jonka poikia taas olivat vuorineuvos Kari Kairamo ja arkkitehti Erkki Kairamo.
Kairamo pääsi ylioppilaaksi 1875 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880, maisteriksi 1882 ja lisensiaatiksi sekä tohtoriksi 1883. Kairamo toimi Helsingin yliopiston kasvitieteen dosenttina 1885–1897 sekä Kasvitieteen museon vt. amanuenssina 1886–1887 ja amanuenssina 1892–1897. Hän oli kasvitieteen ylimääräinen professori 1897–1903, vastuullaan kasvimuseon valvonta,[1] ja osallistui tutkimusretkille Inarin Lappiin 1880 sekä Kuolaan ja Pohjois-Venäjälle 1887–1892.
Suomen Biologian Seura Vanamo on lyötättänyt Kairamo-mitalin, jota se jakaa suurimpana tunnustuksenaan suomalaisen luonnontutkimuksen hyväksi tehdystä työstä. Kairamo oli seuran ensimmäinen kunniajäsen.
Kairamo oli senaatin talousosaston jäsen ja maanviljelystoimikunnan päällikkö (ministeri) 1903–1905.
Vuosien 1905–1938 välillä Kairamo hoiti omistamaansa Ellilän kartanoa Hattulassa, jossa harjoitettu koetoiminta johti Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen syntyyn ja oli merkittävässä osassa suomalaisen viljakasvinjalostuksen alkamisessa. Kairamo oli perustamassa Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiötä, nykyistä OP-Ryhmää, vuonna 1902.[2] Hän oli Kajaanin Puutavara Oy:n (myöhemmin Kajaani Oy) johtokunnan puheenjohtaja 1909–1924 ja 1927–1938 sekä Oy Uleån johtokunnan jäsen 1927–1937. Hän oli Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen 1914–1938 ja hallintoneuvoston puheenjohtaja 1919–1938.
Kairamo oli myös Suomen ensimmäinen diplomaattinen edustaja Virossa 1919.[3]
Toiminta poliitikkona
Kairamo valittiin suomalaisen puolueen kansanedustajaksi 1907–1914 ja 1917–1918 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän oli vielä kokoomuksen kansanedustajana 1918–1919.
Teoksia
- Zur Entwickelungsgeschichte der Ascomyceten (väitoskirja). 1883
- Pflanzenbiologische Studien aus Russisch-Lappland. 1890
- Torpparit ja sosialistit. Suomalaisen puolueen naisvaliokunta 1907
- Sosialistien kanta Laukon ja Lavilan asiassa. Kustannus Oy Kansa 1908
- Kuntien maanostot: selostus tämän liikkeen tuloksista Uudenmaan, Turun ja Hämeen läänien suomenkielisissä kunnissa annettu Tampereen kunnallispäiville lokakuulla 1912. 1913
- Suomen suhteet ulkomaihin. WSOY 1918
- Maataloudellinen yliopisto. 1924
- Kuolan 1887 vuoden retkikunta ja Suomen maantieteellinen seura: matkamuistelmia ja kuvia. 1938
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
