Oshanat (yks. oshana, mon. iishana) tai omurambat ovat luoteisen Botswanan ja koillisen Namibian tasankoalueiden hallitseva geologinen piirre. Oshanat ovat itä–länsisuuntaisia maanpinnan painautumia tai vajoamia, jotka säännöllisenä kuviona peittävät suuria alueita. Yksittäiset, lähes viivasuorat oshanat voivat olla yli sadan kilometrin pituisia. Vierekkäiset oshanat taas sijaitsevat lähes säännöllisesti noin 2,5 kilometrin päässä toisistaan, koskaan kuitenkaan risteämättä.

Geologien mukaan ennen Kalaharin autiomaan kuivumista oshanat ovat olleet joenuomia.^[1] Pinnanmuodot ovat kuitenkin syntyneet paljon varhaisempina aikoina ilman kuljettaman hiekan muodostettua pitkittäisdyynejä ja kovetuttua hiekkakiveksi.^[2] Nykyään oshanat ovat matalia, ruohoa kasvavia vesiuomia, jotka täyttyvät sadekautena sekä sadevedestä että pohjoisessa virtaavan Kunene-joen tulvavesistä. Usein makalani-palmujen reunustamat oshanat ovat tärkeitä sekä kotitarvekalastuksen kannalta että kuivuttuaan myös erilaisten kasvien viljelylle, mutta aiheuttavat ajoittain myös ongelmia, tulvaveden peittäessä jopa kaksi kolmasosaa alueesta. Etoshan kansallispuistossa oleva matala järvi eli suolapannu täyttyy lähes vuosittain oshanoiden kautta virtaavasta vedestä.

Ambomaalla käytetty termi 'oshana' on oshivambo-kieltä, kun taas otjiherero-kielen sanaa omuramba käytetään muualla Namibiassa. Oshanat ovat antaneet nimensä Namibian Oshanan alueelle.

Oshanat olottuvat myös eteläisen Angolan ja Sambian alueelle ja itäiseen Zimbabween. Alueen halkaisee myös Okavango-joki ja sen suistoalue. Botswanassa, keskellä oshana-aluetta, sijaitsee Tsodilon maailmanperintökohde.

Lähteet