Orimattila
kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.
| Orimattila | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 560 |
| Hallinnollinen keskus | Orimattilan keskustaajama |
| Perustettu | 1865 |
| – kaupungiksi | 1992 |
| Kuntaliitokset | Artjärvi (2011) |
| Kokonaispinta-ala |
814,01 km² 141:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 785,26 km² |
| – sisävesi | 28,75 km² |
| Väkiluku |
15 637 70:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 19,91 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,4 % |
| – 15–64-v. | 58,0 % |
| – yli 64-v. | 25,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 3,8 % |
| Kunnallisvero |
8,70 % 179:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Kalle Larsson |
| Kaupunginvaltuusto | 33 paikkaa |
| 2021–2025[6] • PS • Kok. • Kesk. • SDP • Vihr. • Liik. • KD |
10 7 7 4 2 2 1 |
| orimattila.fi | |
Orimattilan Virenojalla sijaitsevalta Myllykulmalta on tehty Pohjois-Karjalan Enon ohella Suomen vanhimmat arkeologiset löydöt, ajoitukseltaan 9070–8670 eaa.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.
Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?
Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.
Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Orimattilan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 15 184 | |||
| 1985 | 15 246 | |||
| 1990 | 15 805 | |||
| 1995 | 15 909 | |||
| 2000 | 15 629 | |||
| 2005 | 16 154 | |||
| 2010 | 16 309 | |||
| 2015 | 16 326 | |||
| 2020 | 16 005 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[9] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Orimattilan keskustaajama | 9 102 |
| 2 | Pennala | 950 |
| 3 | Artjärven kirkonkylä | 431 |
| 4 | Virenoja | 301 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]
- Orimattilan seurakunta
- Artjärven kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]
Orimattila kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen osana katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella.[12]
- Artjärven seurakunta (liitetty Orimattilan seurakuntaan 2011)
Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[14][15]
Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[16] 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin kuuluu Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[17] Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.
Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa[18][19].
| Numero | Rekisterikylä | Kylän osia |
|---|---|---|
| 560-401 | Heinämaa | |
| 560-402 | Karkkula | |
| 560-403 | Keituri | |
| 560-404 | Kuivanto | Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola [20] |
| 560-405 | Leitsamaa | |
| 560-406 | Luhtikylä | Luhtikylä, Henna |
| 560-407 | Mallusjoki | |
| 560-408 | Niemi | |
| 560-409 | Niinikoski | Kaitala, Raikkola |
| 560-410 | Pakaa | |
| 560-411 | Pennala | |
| 560-413 | Sammalisto | |
| 560-415 | Tuorakka | |
| 560-416 | Tönnö | Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala |
| 560-418 | Orimattilan kirkonkylä | Käkelä, Pyörähtälä |
| 560-419 | Viljaniemi | |
| 560-420 | Virenoja | |
| 560-425 | Artjärvi | Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala |
| 560-426 | Hietana | (aiemmin osa Artjärveä) |
| 560-427 | Kinttula | (aiemmin osa Artjärveä) |
| 560-428 | Ratula | (aiemmin osa Artjärveä) |
| 560-429 | Villikkala | (aiemmin osa Artjärveä) |
Koulut
Perusopetusta Orimattilassa tarjoavat Jokivarren koulu, Järvikunnan koulu, Kuivannon koulu, Luhtikylän koulu, Myllylän koulu, Orimattilan yhteiskoulu, Pennalan koulu, Tönnön koulu, Virenojan koulu ja Vuorenmäen koulu.[21] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta saa Erkko-lukiossa.[22]
Koulujen historiaa
Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868–1975), Järvikunnan koulu (1868–1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871–2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876 – 1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.lähde?
| Koulu | Kyläalue | Vuosi | Paikka | Lakkautettu |
|---|---|---|---|---|
| Koskusten kansakoulu[23] | Kuivanto | 1867[24] | Rahjala[25] | 1960-luku[26] |
| Järvikylän kansakoulu[27] | Vähä-Mallusjoki | 1868 | ||
| kirkonkylän kansakoulu | kirkonkylä | 1868 | ||
| Viljaniemen kansakoulu[28][29] | Viljaniemi | 1869 (Luhtikylässä) | 1990-luvulla[26] (Yhdistetty Luhtikylän kouluun) | |
| Heinämaan kansakoulu[30] | Heinämaa | 1868 | ||
| Pakaan kansakoulu | Pakaa | 1874 | 2006[31] | |
| Niinikosken kansakoulu[31][32][33] | Niinikoski | 1883 | 2006[31] | |
| Luhtikylän kansakoulu[34][35] | Luhtikylä | 1890 | ||
| Kuivannon kansakoulu[36][37] | Kuivanto | 1891 | ||
| Pennalan kansakoulu | Pennala | 1896 | ||
| Kaitalan kansakoulu[38] | Niinikoski | 1900 | ||
| Karkkulan kansakoulu[39] | Karkkula | 1901 | ||
| Renkomäen kansakoulu | Renkomäki | 1901 | ||
| Tönnön kansakoulu[40] | Tönnö | 1906 | ||
| Virenojan kansakoulu[41] | Virenoja | 1911 | ||
| Henna-Keiturin kansakoulu[42] | Keituri | 1921 | 1971 | |
| Riihiojan kansakoulu[43] | Riihioja | 1924 | 1960-luku[26] | |
| Huhdanojan kansakoulu[44] | Virenoja | 1930 | 1965[45] | |
| Terriniemen kansakoulu[46][47] | Terriniemi | 1959 | ||
Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[48] ja 1945–2012 Virke Oy.[49][50] Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[51]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan Osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu Group Oy ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group Oy.[52]
Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.
Nähtävyyksiä
Orimattilan Kehräämö, kotieläinpuisto, Orimattilan kotiseutumuseo, Orimattilan pullomuseo, taidemuseo, teatteri, Orimattilan kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa.
Murre
Orimattilan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Orimattilan murteen ryhmästä ei olla yksimielisiä. Orimattilan murteen on esitetty kuuluvan sekä Hollolan ryhmään että yhdesssä Pukkilan ja Myrskylän kanssa Porvoon ryhmään.[53]
Ruokakulttuuri
Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.[54]
Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[55]
Weißenburg-Gunzenhausen, Saksa
Östhammarin kunta, Ruotsi
Jõgeva, Viro
Retkeily
Orimattilan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Orimattilan alueella sijaitsevia kohteita ja Natura-luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Mallusjoen vanha metsä sekä Mieliäissuo. Artjärvellä sijaitsee Säytteen lintutorni.[56]
Orimattilan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mallusjoen vanhan metsän luontopolku, Karkkulan luontopolku, Lintulan luontopolku, Tönnnön luontopolku, Hakalan luontoppolku sekä Kairressuon-Mieliäissuon luontopolku. Artjärvellä kulkee Villisikapolku, Artjärven kotiseutupyöräilyreitti sekä Lammin luontopolku ja Rajasuon polku.[56]
Urheilu ja liikunta
- Pääartikkeli: Orimattilan urheilu ja liikunta
 |
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kulttuuri
- Selma Anttila, kirjailija
- Roni Bäck, tubettaja
- Miklu, tubettaja (harrastus), Muusikko, Kirjailija
- Kaj Chydenius, säveltäjä, mökkeili paikkakunnalla
- Eero Erkko, kansanedustaja 1907–1918, sanomalehtimies
- J. H. Erkko, runoilija
- Eki Jantunen, muusikko
- Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
- Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
- Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä
- Paavo Melander, säveltäjä/sanoittaja
- Pentti Papinaho, kuvanveistäjä
- Annika Siltaniemi, Tenavatähti-voittaja
- Helmi Vuorelma, kutomon perustaja
Urheilijat
- Taito Haara, voima- ja painonnostaja
- Kristiina Mäkelä, kolmiloikkaaja
- Satu Mäkelä-Nummela, ammunnan olympiakultamitalisti (naisten trap)
Muita kuuluisia henkilöitä
- Yvonne de Bruyn, Miss Suomi[57]
- Vesa-Matti Peltola, urheilutietäjä
- Oskari Rajanen, kauppaneuvos
- Eino Riihelä, kauppaneuvos, Eirin perustaja
Nykyiset
Aiemmat
Kansanedustajat
- Tero Mölsä, 1991–1994, 1995–1998 (MEP Paavo Väyrysen varamies), 1999–2003 (MEP Paavo Väyrysen varamies), Suomen Keskusta, Mallusjoki
- Matti Hakala, Kansallinen Kokoomus
- Aatto Sirén, 1907–1913, 1917–1917, 1929–1930, 1933–1935, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
- Teodor Kaitila, kansanedustaja 1917–1918, Nuorsuomalainen puolue, 1918–1918, Edistyspuolue
- Eero Erkko, valtiopäivämies 1905–1906, porvarissääty, kansanedustaja 1907–1914, 1917–1918 Nuorsuomalainen puolue, 1918–1918, Edistyspuolue
Valtiopäivämiehet
- Juho Alastalo, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1888
- Erkki Juho Warpenius, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1863–1864 ja 1867
- Matti Tapola, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1769–1770, Niinikoski
- Kalle Jukola, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1751–1752, Pakaa
- Benjamin Husk, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1746–1747, Mallus
- Heikki Heikinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1678, Tönnö[58]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
