suomalainen arkkitehti From Wikipedia, the free encyclopedia
Onni Johannes Ermala (entinen Enroth 9. toukokuuta 1904 Sääksmäki – 29. syyskuuta 1958 Kemi) oli suomalainen arkkitehti. Hän opiskeli Viipurin Taiteenystäväin piirustuskoulussa vuosina 1920–1924[1] ja toimi Rakennushallituksen piirtäjänä 1929–1943, Rakennushallituksen suunnitteluosaston ylimääräisenä arkkitehtina 1943–1950 ja Kemin kaupunginarkkitehtina 1950–1958.
Ermala ei ollut saanut arkkitehdin koulutusta, mutta siitä huolimatta hänet nimitettiin arkkitehdin virkoihin. Hän myös menestyi arkkitehtikilpailuissa. Näistä saavutuksista merkittävin oli ensimmäinen palkinto Helsingin olympiastadionin suunnittelukilpailussa (1930), lunastettu suunnitelma stadionin toisessa kilpailussa (1933) ja kutsu kolmanteen kilpailuun.
Rakennushallituksen arkkitehtina toiminut Salme Setälä luonnehtii muistelmissaan "Lykkyä", Ermalaa, "piirtäjäksi Jumalan armosta". Setälän mukaan suunnittelukilpailujen säännöt muutettiin Ermalan voittojen seurauksena siten, että niihin saivat osallistua vain koulutetut arkkitehdit. Ermala sai kuitenkin tasavallan presidentiltä vuonna 1948 erioikeuden käyttää arkkitehdin titteliä, minkä Setälä arvelee olevan ainoa taiteilijalle myönnetty vastaava arvonimi Suomessa. Ermalalle tarjottiin arkkitehdin virkoja, Johannesburgista, Ottawasta ja Limasta, mutta Setälän mukaan hän "katosi" Kemiin.
Ermalan osuus Malmin lentokentän suunnitteluun on merkittävä, vaikkakin arvio vaihtelee eri lähteissä. Museoviraston mukaan käytännön suunnittelun hoitivat arkkitehdit Dag Englund, Ermala ja Vera Rosendal.[2] Salme Setälän muistelmien mukaan suunnittelun hoiti pääasiassa Ermala.[3] Aino Niskasen väitöstutkimuksen Väinö Vähäkangas ja hänen toimintansa mukaan ei voida pitävästi määritellä, mikä oli kunkin osuus suunnittelussa.[4] Malmin lentokentän historiassa Hannu-Matti Wahl esittää Ermalan suunnittelun koskeneen erityisesti lentokonehallia. Wahlin esityksen mukaan viimeiset suunnitelmat ovat Yrjö Waskisen allekirjoittamat. Rosendal puolestaan tuli Rakennushallitukseen töihin vaiheessa, jossa rakennustyöt oli jo aloitettu. Lisäksi Ermala suunnitteli sodan jälkeen ainoan valvontakomission käyttöön arkkitehdin suunnitteleman rakennuksen, teatteriparakin. Rakennus oli noin 30 metriä pitkä L-muotoinen tyyppirakennus, jossa oli mm. elokuvateatteri noin 300 hengelle.[5]
Ermalan suunnittelemia julkisia rakennuksia ovat mm. Kemin työväentalo, Lapin lääninhallitus, Suomussalmen kirkko, Kemin tyttölyseo, Rovaniemen Valistustalo eli Valsa, Raision Viljasiilo, Keminmaalla sijaitseva Pohjanranta sekä Puijon maja.
Kuvataiteilija Anita Ermala on Onni Ermalan tytär.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
