Oikeusinformatiikka on varsin laaja siviilioikeuden ala, joka syntyi Yhdysvalloissa 1940-luvulla tietokoneiden käytön alkamisen myötä, alun perin jurimetriikka -nimisenä. Myöhemmin siitä kehittyi kaksi suuntausta, computer law ja computers and law. Edellä mainittu liittyi ennen muuta tietotekniikan käytön oikeudellisiin kysymyksiin, jälkimmäinen oikeudelliseen tietoon ja sen käsittelyyn. Eurooppaan muotoutui sen sijaan saksalaistaustainen oikeusinformatiikan käsite, joka on painottunut informaatio-oikeuteen. [1]
Osa-alueet
Saarenpään mukaan oikeusinformatiikan kohteena on informaation ja informaatioteknologioiden oikeudellinen sääntely ja molempien hyödyntäminen oikeudellisessa työssä. Usein oikeusinformatiikka jaetaan neljään osa-alueeseen:
- oikeudellinen tietojenkäsittely
- oikeudellinen tieto
- informaatio-oikeus
- tietotekniikkaoikeus.
Näistä kaksi ensimmäistä muodostavat oikeusinformatiikan perinteisimmät alueet, joiden taustalla ovat paitsi tuomioistuinlaitoksen käyttämät tietojärjestelmät, myös ns. automaattisen päätöksenteon ja hallinto-automaation kysymykset. Niillä on liityntöjä oikeusteoriaan koskien oikeudellisen tiedon syntymistä, kehitystä ja käyttöä, toisin sanoen oikeudellista tietohuoltoa. Pohjoismaissa nämä kysymykset ovat liittyneet myös oikeudellisen tiedon viestintään.
Informaatio-oikeuden merkitys on kasvanut tiedon yksityisyyden ja julkisuuden, sähköisen kaupankäynnin sekä tietoturvallisuuden kysymysten myötä. Informaatio-oikeudella on myös selviä liityntöjä tekijänoikeuteen.
Tietotekniikkaoikeus tarkoittaa ennen muuta tietotekniikan käytön sääntelyä ja tulkintaa useilla muilla oikeudenaloilla, kuten esimerkiksi tietotekniikkasopimukset ja -rikokset sopimus- ja rikosoikeudessa.
Oikeusinformatiikka Suomessa
Saarenpään mukaan nykyisin oikeusinformatiikkana tunnettuun alaan liittyviä kysymyksiä on tarkasteltu jo ennen tieteenalan varsinaista syntymistä, mm. Kaarle Makkosen oikeusteorian väitöskirjassa Zur Problematik der juridischen Entscheidung vuodelta 1965 pohdittiin tietokoneen käyttöä tuomarina. Ruotsissa ja Norjassa oikeusinformatiikka vakiintui uraa uurtavien väitöstöiden myötä 1980-luvun puoliväliin mennessä. Suomessa vastaavaa ei tapahtunut. Lapin yliopistoon oikeusinformatiikan instituutti perustettiin vuonna 1992 professori Ahti Saarenpään aloitteesta. Vuonna 1997 se hyväksyttiin eurooppalaisen oikeusinformatiikan instituuttien järjestön Firiliten jäseneksi.
Nykyään oikeusinformatiikka on tunnustettu oikeudenala, vaikka historiankirjoihin onkin jäänyt kaksi mikrotietokonetta lahjoituksena saaneiden yliopiston edustajien lausahdus IBM:n toimitusjohtajalle, että "Lakimiehethän eivät oikeastaan tietokoneita tarvitse."
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
