Norna-Gestrin tarina
keskiaikainen islantilainen lyhytsaaga eli þáttr, jonka alkuperäistä kirjoittajaa ei tunneta From Wikipedia, the free encyclopedia
keskiaikainen islantilainen lyhytsaaga eli þáttr, jonka alkuperäistä kirjoittajaa ei tunneta From Wikipedia, the free encyclopedia
Norna-Gestrin tarina (isl. Norna-Gests þáttr) on keskiaikainen islantilainen lyhytsaaga eli þáttr, jonka alkuperäistä kirjoittajaa ei tunneta. Se luetaan niin kutsuttuihin muinaissaagoihin ja vanhaan germaaniseen sankariperinteeseen liittyvän sisältönsä perusteella tämän saagalajin vanhempiin edustajiin eli sankarisaagoihin (saks. Heldensagas), tai vaihtelevasti myös viikinkisaagoihin (saks. Wikingersagas). Tarinassa vanha, 300-vuotias mies nimeltä Norna-Gestr saapuu kuningas Olavi Tryggvenpojan luokse, viihdyttää hovia kertomalla tarinoita Skandinavian muinaisesta menneisyydestä sekä oman tarinansa siitä, miten hänen nornilta saamansa kynttilä, jonka palaessa loppuun Norna-Gestr kuolisi, on alkujaan sammutettu ja siksi taannut hänelle pitkän elämän. Olavi Tryggvenpojan luona Norna-Gestr vastaanottaa kristillisen kasteen ja antaa sitten kynttilänsä palaa loppuun.[1]Norna-Gestrin tarinaa ei ole suomennettu.
.jpg)
Norna-Gestrin tarina on todennäköisesti kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella. Tarinan pääkäsikirjoitukset ovat AM 6 fol (1300-l. lopulta) sekä Flateyjarbók (n. 1390), joissa tarina esiintyy Olavi Tryggvenpojan saagan (Óláfs saga Tryggvasonar) yhteydessä, sekä GkS 2845 4to (1400-l. lopulta).[2]
Norna-Gestrin tarina pohjautuu vanhalle sankaritarinoiden perinteelle ja sivuaa samoja sisältöjä, joita käsitellään muissa muinaissaagoissa, esimerkiksi Ragnarr Karvahousun saagassa. Saagan kirjoittaja on oletettavasti käyttänyt lähteenään jotain Eddan sankarirunoutta sisältävää käsikirjoitusta ja esimerkiksi eddarunoja Brynhildrin Helin-matka (isl. Helreið Brynhildar) ja Reginnin runo (isl. Reginsmál). Kirjoittaja on myös tuntenut Sigurðr Fáfnirinsurmasta (isl. Fáfnisbani) kertovia runoja tai mahdollisesti nyt jo kadonneen Sigurðrista kertovan saagan (isl. *Sigurðar saga) sekä Proosa-Eddan.[3]
Flateyjarbókissa ja käsikirjoituksessa AM 6 fol Norna-Gestrin tarina edeltää Helgi Þóririnpojan tarinaa. Sen tavoin Norna-Gestrin tarinan tavoitteena on ollut edistää kristillistä maailmankuvaa ja ylistää kristinuskoa ja sen saagassa esiintyvää personifioitumaa eli läntisen Skandinavian kristillistänyttä kuningas Olavi Tryggvenpoikaa. Kummassakin tarinassa pakana kertoo Olaville pakanallisista ajoista tai paikoista. Näissä tarinoissa keskiössä ei ole Olavin poliittinen toiminta, vaan hänen roolinsa uuden uskon opettajana ja puolestapuhujana.[4]
Norna-Gestrin tarinan tapahtumat keskittyvät Norna-Gestrin vierailun osalta kuningas Olavi Tryggvenpojan aikakaudelle eli historialliseen aikaan myyttisen ajan sijaan. Norna-Gestrin Olaville ja tämän hoville kertomat tarinat taas kuvaavat muinaista ja myyttistä menneisyyttä.[5] Tällaisesta kaukaisesta ja myyttisestä menneisyydestä kertovat islantilaiset muinaissaagat, kuten Norna-Gestrin tarina, alkoivat 1600–1700-luvulla herättää kiinnostusta erityisesti suurvalta-ajan Ruotsissa. Niiden katsottiin olevan lähteitä, jotka voisivat kertoa jotain Ruotsin muinaisesta ja loistokkaasta menneisyydestä, josta muuten oli saatavilla hyvin vähän lähteitä. Tämän seurauksena muinaissaagoja käytettiin ilman asianmukaista lähdekritiikkiä myös suurvaltaideologian rakennusaineena ja propagandatarkoituksessa, huolimatta siitä, että osa aikalaistutkijoista suhtautui muinaissaagojen lähdearvoon epäillen jo tuolloin.[6]
Norna-Gestrin tarinaa ei voida pitää lähteenä ajasta ja henkilöistä, joita se kuvaa. Suurvalta-ajan Ruotsissa kyseistä tarinaa käsiteltiin kuitenkin historiallisena lähteenä. Norna-Gestrin kertomat tarinat myyttisestä menneisyydestä sijoittuivat pääosin Itä-Skandinavian alueelle, nykyisen Tanskan ja Ruotsin alueelle, mikä aikaansai kiinnostuksen heräämisen. Tarinalla on sisältönsä puolesta myös yhteyksiä muihin ruotsalaisten oman historiansa kannalta merkittävinä pitämiin muinaissaagoihin, kuten Ragnarr Karvahousun saagaan sekä Völsungain saagaan. Koska ruotsalaiset eivät tuolloin enää ymmärtäneet muinaissaagojen kieltä, ilmestyi Norna-Gestrin tarina ruotsiksi käännettynä Eric Julius Björnerin teoksessa Nordiska Kämpa Dater vuonna 1737 (Stockholm).[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
