Neoarkeeinen maailmankausi

Neoarkeeinen maailmankausi vallitsi 2,8–2,5 miljardia vuotta sitten. Stromatoliitit, nykyisin kivettyneet bakteerimassat yleistyivät tällä kaudella noin 2,8 miljardia vuotta alkaen. Tältä ajalta havaitaan myös merkkejä vapaasta hapesta ilmakehässä, tosin happea oli vähän. Happi synnytti kiviin hapettuneen raudan kerrostumia. Kaudella syntyivät hapettumisen tuloksena raitaiset rautamalmit 2,8–2,2 miljardia vuotta sitten. Auringon säteilykyky tällä kaudella oli ehkä vain 70 % nykyisestä. Kaudella ei edelleenkään ollut aitotumallisia soluja, oli vain alkeistumallisia bakteereita. Kauden päätti joko aitotumallisten synty tai vapaan hapen määrän kasvu.

Neoarkeeiseen maailmankauteen liittyviä kerrostumia

• Kiinan Fupingan 3100-2600 miljoonaa vuotta sitten
• Kiinan Wutaian 2600-2350 miljoonaa vuotta sitten
• Kiinan Randian 3000-2500 miljoonaa vuotta sitten

Katso myös

• Geologiset kaudet

Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)	eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)	paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)
541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)	paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi • jurakausi • liitukausi kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi

Maapallon geologinen historia

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.