suomalainen suku From Wikipedia, the free encyclopedia
Bruun on suomalainen kauppiassuku, joka on vaikuttanut ennen kaikkea Haminassa.
Tämä artikkeli käsittelee yhtä Bruun-nimistä sukua. Muita samannimisiä on täsmennyssivulla.
Bruun-vapaaherrasuvun vaakuna
Bruun-suvun kantaisä on Viipurin ja Savonlinnan läänin ratsuväen trumpetinsoittaja Ertman Bruun (s. 1620 Saksassa, Brun), joka tuli Suomeen 30-vuotisen sodan jälkimainingeissa. Ertman Bruun kohosi ratsumestarin arvoon ja asui ennen kuolemaansa Jääsken pitäjässä. Hän osallistui useisiin taisteluihin Viipurin Ratsuväkirykmentin ratsumestarina mm. Liivinmaalla. Hän osallistui vuonna 1676 eskadroonansa kanssa Lundin taisteluun, jossa haavoittui. Ertman Bruun kuoli ratsumestarina vuonna 1678.[1]
Ertman Bruunin poika Johan Bruun oli Karjalan ratsurykmentin luutnantti. Hän kaatui vuonna 1701.[1] Johan Bruunin kaatumisen jälkeen hänen vaimonsa jäi taloudelliseen ahdinkoon useiden lastensa kanssa. Johan Bruunin pojat Hindrich ja Johan muuttivat Juvalle Juvan kirkkoherrojen suojeluun. He saivat Kankaankylän Kaartilan ratsutilan haltuunsa vuonna 1705. Tästä Juvan haarasta kehittyi voimakas talonpoikaissuku Juvalle. Juvalla on syntynyt Bruuneja eniten Suomessa.lähde?
Johan Bruunin poika Erik Bruun (1682–1719) toimi Turun jalkaväkirykmentin pastorina isonvihan aikana. Erik Bruunin kaksi poikaa perustivat suvun menestyneet porvarishaarat ja hänen tyttärestään Elsa Kristinasta tuli viipurilaisen Rosenius-kauppasuvun kantaäiti. Vanhempi poika, Johan Bruun (1714–1756), toimi kauppiaana Viipurissa ja Lappeenrannassa.[1]
Johan Bruunin vanhin poika Carl Bruun (1748–1809) vaikutti Haminassa. Carl Bruunille ja hänen kahdelle puolisolleen syntyi erittäin paljon lapsia. Neljä Carl Bruunin pojista jatkoi kauppiaina Haminassa. Kolmesta pojasta tuli Venäjän armeijan upseereita ja viidestä venäläisiä virka- ja tiedemiehiä.[1]
Suku on useiden avioliittojen kautta kytköksissä haminalaisiin ja viipurilaisiin sukuihin Clayhills, Naht ja Tesche.[5] Bruun-suku on omistanut Summan kartanonVehkalahdella ja Tavastilan kartanonKymissä.[4] Vapaaherrallinen sukuhaara sammui syksyllä 2010 Haminassa, kun Summan kartanon omistaja, vapaaherratar Christina Theodora Bruun kuoli.[6][7]
Johan Bruun (1714–1756), Haminaan asettunut kauppias
Carl Bruun (1748–1809), haminalainen kauppias, Johan Bruunin poika
Anthon Bruun (1778–1824), haminalainen kauppias ja kauppaneuvos, Carl Bruunin poika
Christian Bruun (1789–1864), Haminan johtava kauppias, teollisuuspatruuna ja laivanvarustaja, Carl Bruunin poika, jonka kuolemaan päättyi Bruunin suvun toistasataa vuotta kestänyt mahtiasema Haminassa[8]
Patrick Bruun (1920–2007), suomalainen antiikin tutkija, Otto ja Elsa Bruunin poika
Christer Bruun (s. 1955), suomalainen antiikintutkija, Patrick Bruunin poika
Patricia Bruun (s. 1957), suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja, Patrick Bruunin tytär
Kettil Bruun (1924–1985), suomalainen sosiologi, Otto ja Elsa Bruunin poika
Niklas Bruun (s. 1950), suomalainen professori, Kettil Bruunin poika
Staffan Bruun (s. 1955), suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja, Kettil Bruunin poika
Erik Martimo, vuoteen 1935 Bruun (1899–1954), suomalainen maa- ja metsätieteiden tohtori ja kotieläintieteen dosentti, Johan Edmund Bruunin poika
Lovisa Ulrika de Traversay (1781–1821), Traversayn markiisitar, Venäjän meriministerin Jean-Baptiste Prevost de Sansacin puoliso, Christian Bruunin sisar.[9]
Heino Erik Bruun, Haminaan 1700-luvun alussa asettunut kauppias
Henrik Jakob Bruun (1754–1829), kauppias, sahanomistaja ja laivanvarustaja, kauppaneuvos, Heino Erik Bruunin poika
Ludvig Bruun (1814–1886), kauppias ja liikemies, kauppa-asiamies Pietarissa, kauppaneuvos
Jouni Yrjänä:/ Bruun, Christian (1789–1864)Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).Helsinki:Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 3.11.2008.
