Nõmme

Nõmme on omakotitalovaltainen kaupunginosa Tallinnan eteläosassa. Asukkaita siellä on noin 38 351 (1.12.2010).^[1] Mustamäe ja Nõmme muodostavat Viron riigikogun vaalien vaalipiirin numero kolme, josta valitaan yhteensä kahdeksan kansanedustajaa Viron 101-jäseniseen parlamenttiin.

Tämä artikkeli käsittelee Tallinnan kaupunginosaa. Nõmme on myös kylä Kaarman kunnassa Saarenmaalla.

Nõmme
Kaupungin kartta, jossa Nõmme korostettuna.
Kaupunki	Tallinna
Koordinaatit	59°22′33″N, 24°40′41″E
Pinta-ala	28 km²
Väkiluku	39 501 (1.1.2015)
Infobox OK

Mente et Manu -silta.

Nõmmen rautatieasema.

Nõmmen rautatieasema etelästä.

Nõmme jakautuu 10 asuinalueeseen, jotka ovat Hiiu, Kivimäe, Laagri, Liiva, Männiku, Nõmme, Pääsküla, Rahumäe, Raudalu ja Vana-Mustamäe.^[2]

Väestö

Asukasluvun kehitys vuosina 2003–2015:

• 2003: 35 925
• 2004: 37 772
• 2005: 39 102
• 2006: 39 436
• 2007: 38 856
• 2008: 38 725
• 2009: 38 428
• 2010: 38 100
• 2011: 38 275
• 2012: 38 898
• 2013: 39 049
• 2014: 39 487
• 2015: 39 501

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Nõmmessä oli 35 463 asukasta, joista 30 483 (86 prosenttia) oli virolaisia, 3 819 (10,8 prosenttia) venäläisiä ja 1 134 (3,2 prosenttia) muita kansallisuuksia.^[3]

Toisessa maailmansodassa

Saksan valloitettua Tallinnan 28.8.1941 kaupunkiin sijoittunut Kriegsmarinen Pohjois-Itämeren alueen esikunta perusti Nõmmen Kivimäessä sijainneen Viron sotaväen keuhkotautiparantolan tiloihin viestikeskuksen Marine Nachrichten Offizier (MNO) Reval, jonka yhteydessä toimi myös Suomen merivoimien radioasema (Finnenwelle) 14. kesäkuuta 1942 jatkosodan aselepoon 4. syyskuuta 1944. Asema piti molempina kevättalvina 2–3 kuukauden tauon. Sen tehtävänä oli Suomen omien radioverkkojen kuuntelu ja määrättyjen tietojen välittäminen saksalaisille, jotka toimittivat niitä omille yksiköilleen. Aseman viiden hengen radioryhmä oli viestikeskuksen palveluksessa, sai siltä majoituksen, ruokailut ja päivärahat, mutta ei ollut sen sotilaallisen käskyvallan, vaan suoraan Suomen merivoimien esikunnan alainen. Päällikkönä oli koko toimintakauden Per-Olof Ekman.^[4][5][6][7]

Lähteet

1. Tallinna elanike arv tallinn.ee. Viitattu 8.12.2010. (viroksi)
2. Tallinn arvudes 2018 (XLSX) (välilehti "1. RAHVASTIK", riviltä 2562 alkaen "1.29 Tallinna asumid") Tallinna Linnakantselei. Arkistoitu 1.3.2018. Viitattu 1.3.2018.
3. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
4. Ekman, Per-Olof: Tallinnan suomalainen radioasema. Rannikon Puolustaja, 1996, nro 2.
5. Tallinnan suomalainen radioasema: Sotapäiväkirja 1.4.1943 - 11.1.1944 Kansallisarkisto. Viitattu 1.10.2023.
6. Myllyperkiö, Jyrki: Per-Olof Ekman 1920–2012. Rannikon Puolustaja, 2013, nro 2 Sivut = 10–11.
7. Ekman, Per-Olof: Krigsvardag, s. 102–227. Helsinki: Holger Schildts Förlag, 1984.