Muuttohaukka
lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h.[3] Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on nyt elpymään päin. Muuttohaukka kuuluu laajimmalle levinneisiin petolintuihin. Lajin kuvaili ja nimesi Marmaduke Tunstall vuonna 1771.
| Muuttohaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Jalohaukkalinnut Falconiformes |
| Heimo: | Jalohaukat Falconidae |
| Suku: | Jalohaukat Falco |
| Laji: | peregrinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Falco peregrinus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Vanhan muuttohaukan väritys on yläpuolelta tumman siniharmaa, vatsapuoli on valkea ja siinä on tiheää poikittaisjuovitusta; koiraan vatsan poikkijuovitus on naaraan juovitusta tiheämpää. Päässä on musta huppu, posket ovat valkeat ja nokantyvi on keltainen. Jalat ovat keltaiset.
Nuorella linnulla yläpuoli on tummanruskea, alapuoli vaalea, hieman beigensävyinen. Nuorella linnulla vatsassa on pitkittäisjuovitusta, toisin kuin vanhalla.
Muuttohaukat voivat olla 51 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita jopa 30 % kookkaampia. Siipien kärkiväli on 80–119 cm. Paino on koiraalla 550–700 grammaa ja naaraalla 900–1 200 grammaa.
Pitkäikäisin suomalainen rengastettu muuttohaukka on ollut 21 vuotta 6 kuukautta 18 päivää vanha.[4] Ruotsissa ikäennätys on 17 vuotta ja 4 kuukautta.[5]
Levinneisyys
Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta.[6] Suomessa laji pesii Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, muutamia reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kanta on hiljalleen elpynyt 275–320 pariin.[7] Laji on kuitenkin luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi.[6] Euroopassa pesii 5 600–6 100 paria, joista Britteinsaarilla noin 1 500. Nimensä mukaisesti haukat muuttavat, etenkin pohjoisesta etelään, mutta muutenkin ravintorikkaammille alueille pois karuilta pesimäalueilta talvehtimaan. Suomalaiset muuttohaukat talvehtivat Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuussa, syksyllä lähtevät syys-lokakuussa. Lajia on palautettu paikoitellen Pohjois-Amerikkaan[8].
Elinympäristö
Muuttohaukat asuvat lähinnä vuoristoisilla alueilla ja isoilla märillä suoalueilla; Suomen kanta pesii pääosin aapasoilla. Muuttohaukkoja kasvatetaan myös vankeudessa metsästyshaukoiksi.
Lisääntyminen
Muuttohaukka pesii mieluiten jyrkillä kallioseinämillä, jonka läheisyydessä on avaria ja hyviä metsästysmaita. Nykyään se on levinnyt etelämmäs, paikkoihin joissa ei ole kalliopahtoja. Soilla pesivät muuttohaukat pesivät mättäällä, tasaisessa maassa. Vaalean punertavia tai ruskehtavia munia on kahdesta neljään kappaletta. Naaras hautoo 29–30 päivää, ja koiras hankkii sille ja poikasille ruoan. Poikaset oppivat lentämään 5–6 viikon ikäisinä.
Ravinto
Muuttohaukka syö lintuja ja piennisäkkäitä.Tärkeää ravintoa ovat erityisesti kahlaajat ja vesilinnut, jotka muuttohaukka pyydystää suoraan syöksystä. Myös mustarastaat ja kyyhkyt ovat sen ruokalistalla. Se syö harvoin hyönteisiä ja haaskoja[8]. Muuttohaukka lentää niin nopeasti kohdettaan kohti, että se ei kanahaukan tavoin yritä välittömästi tarrata kynsillä saaliiseensa eikä nostaa sitä ilmaan. Sen sijasta muuttohaukan tavallisin saalistustapa on suuren lentonopeuden yhdistäminen siihen että se potkaisee kohdetta päähän sen tyrmäämiseksi. Muuttohaukan tyrmäävä saalistustapa on haukoille poikkeuksellinen.
Suojelu
Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Muuttohaukan ohjeellinen arvo on 4037 €.
Uskomuksia
Muinaisessa Egyptissä muuttohaukka oli palvonnan kohde. Sitä pidettiin auringonjumala Horuksen lapsen ruumiillistumana. Muumioidun vainajan sisäelimiä sisältävän ruukun päälle asetettiin usein muuttohaukan kuva. Toisinaan vainajien kesy haukka jopa muumioitiin yhdessä omistajansa kanssa.
Muuttohaukka populaarikulttuurissa
Popmuusikko Riki Sorsa on levyttänyt ruotsalaisen Pugh Rogefeldtin Aftonfalken-kappaleeseen perustuvan Muuttohaukka-nimisen kappaleen vuonna 1983.[9] Alkuperäiskappaleen nimi aftonfalken merkitsee kuitenkin punajalkahaukkaa.
Muuttohaukan japaninkielinen nimi, hayabusa, on antanut nimen sekä japanilaiselle hävittäjälentokoneelle, Nakajima Ki-43 Hayabusalle, että eräälle maailman nopeimmista sarjavalmisteisista moottoripyöristä, Suzuki Hayabusalle.
Kuvagalleria
Nuori muuttohaukka.
Nuori muuttohaukka.
Vanha muuttohaukka elinympäristössään.
Muuttohaukka lennossa.
Muuttohaukka syömässä saalistamaansa lintua.
Aikuinen ja poikanen pesällä.
Muuttohaukan munia.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.