From Wikipedia, the free encyclopedia
Murray Bookchin (14. tammikuuta 1921 – 20. heinäkuuta 2006) oli yhdysvaltalainen anarkistisesta perinteestä vaikutteita saanut yhteiskuntafilosofi. Hän oli sosiaaliekologian perustaja ja on kirjoittanut useita kymmeniä kirjoja politiikasta, filosofiasta, historiasta, kaupungeista sekä ekologiasta.
Bookchin syntyi New Yorkissa juutalaisvenäläisten siirtolaisten, Nathan ja Rose Bookchinin lapseksi. Nuorena hän tutustui marxismiin, ja liittyi jo 9-vuotiaana kommunistien pioneerijärjestöön. 1930-luvun lopussa Bookchin sanoutui irti stalinismista ja siirtyi kohti trotskilaisuutta. Vielä 1950-luvulla hän työskenteli trotskilaisen Contemporary Issues nimisen kausijulkaisun parissa. Bookchin kuitenkin näki marxismi-leninismissä sisäänrakennetun tendenssin ihmisten pakottamiseen, ja lopulta hänestä tuli anarkisti. 1950-luvulla hän oli mukana perustamassa Libertarian League -nimistä anarkistista ryhmää New Yorkiin.
Bookchinin kirja Our Synthetic Environment (Synteettinen ympäristömme) julkaistiin Lewis Herber pseudonyymin takaa vuonna 1962 kuusi kuukautta ennen Rachel Carsonin kuuluisaa Silent Spring -kirjaa. Omassa kirjassaan Bookchin kuvaa monia ympäristöongelmia sekä radikaaleja poliittisia suunnitelmiaan. Hänen esseensä "Ecology and Revolutionary Thought" (Ekologia ja vallankumouksellinen ajattelu) toi ekologian käsitteen radikaaliin politiikkaan. Muissa tuon ajan esseissään hän teki pioneerityötä ekologisen teknologian alalla. Bookchin luennoi 1960-luvulla ympäri Yhdysvaltoja, auttaen popularisoimaan ekologian käsitteen vastakulttuuriin. Hänen vuoden 1969 laajalti levitetty esseensä "Listen, Marxist!" varoitti opiskelijoita marxismista. 1960-luvun esseet on julkaistu myöhemmin kirjassa Post-Scarcity Anarchism.
1950- ja 1960-luvun aikana Bookchin työskenteli monissa työväenluokan aktioissa. Hän alkoi opettaa 1960-luvun lopussa Manhattanilla sijaitseessa vastakulttuurin suosimassa Free Universityssä. Myöhemmin hän sai viran Ramapo State Collegesta, New Jerseystä. Vuonna 1971 Bookchin perusti Yhteiskuntaekologian instituuttinsa Vermontiin, ja siellä hän opetti vuoteen 2004 asti. Vermontista käsin Bookchin teki luennointimatkoja ympäri maailmaa ja kirjoitti ahkerasti. Vuoden 1982 kirjallaan, Ecology of Freedom, Bookchin teki syvän vaikutuksen vihreään liikkeeseen. Hän osallistui myös esimerkiksi ydinvoimaa vastustaneeseen Clamshell Allianceen New Englandissa. Bookchinin ajattelussa kansalaisliikkeet ovatkin eräänlainen "muutoksen hiiva", jolla on keskeinen tehtävä historian muokkaamisessa.
Bookchinin viimeiseksi teokseksi jäi neliosainen The Third Revolution, jossa hän kartoittaa Euroopan ja Amerikan vallankumouksellisten liikkeiden libertaarisia piirteitä.
Bookchin kuoli 85-vuotiaana 30. heinäkuuta 2006 kotonaan Vermontissa sydänvikaan.
Bookchin pysyi koko ikänsä radikaalina kapitalismin arvostelijana ja vallan hajauttamisen puolestapuhujana. Yhteiskunnallista näkemystään hän päätyi lopulta kutsumaan nimellä "libertarian municipalism". Se perustuu osittain suoraan demokratiaan. Biosentrismiin ja syväekologiaan Bookchin suhtautui kritisoiden myös tiettyihin ekologisiin new age -liikkeen suuntauksiin. Syväekologian ja biosentrismin kannattajat arvostelivat Bookchiniä ihmiskeskeisyydestä, ja Bookchin taas arvosteli näitä kriitikkojaan misantropiasta ja koko ihmiskunnan syyttämisestä ekologisesta kriisistä. Bookchinin mukaan vain tietyt piirteet ihmisten yhteiskunnassa saavat aikaan ympäristökriisin. Vuonna 1999 Bookchin luopui sanan anarkismi käytöstä kuvaillessaan näkemyksiään ja alkoi suosia käsitettä kommunalismi.
Keskeinen käsite Bookchinin yhteiskunnallisessa ajattelussa on valtahierarkia. Yhteiskunnassa valtahierarkiat antavat yhdelle ryhmälle ylivallan toiseen estäen alistettua saavuttamasta haluamiaan päämääriä. Marxismista poiketen Bookchin ei näe taloussuhteita perustavana alistamisen muotona, ja anarkisteista poiketen hän ei näe valtiota alistamisen ensisijaisena muotona. Valtahierarkia on Bookchinillä fyysisen vallankäytön lisäksi mielentila. Ihmisiä voi hänen mukaansa alistaa myös uskomuksilla. Ihmiset sisäistävät sosiaaliset hierarkkiset rakenteet ja hyväksyvät näin alistetun elämän itseään ylempänä olevan ryhmän edessä. Ihmisen vapaus siis edellyttäisi muutakin kuin ulkoisten pakkokeinojen poistoa. Pääteoksessaan Ecology of Freedom Bookchin jäljittää erilaisia hierarkian ja alistamisen yhteiskunnallisia muotoja paleoliittiselta kaudelta asti nykymaailmaan.
Bookchin väitti myös, että luonnon alistaminen juontuu näistä yhteiskunnallisista valtahierarkioista. Tässä ei ole kuitenkaan determinististä suhdetta hierarkioiden ja luonnon alistamisen välillä, vaan valtahierarkioilla täytetty yhteiskunta voi myös teoriassa olla alistamatta luontoa. Valtahierarkiat tarjoavat kuitenkin Bookchinin mukaan psykologiset ja materiaaliset edellytykset luonnon riistolle. Hierarkkisen yhteiskunnan instituutiot ja käytännöt on tehty ihmisten ja muiden asioiden hallitsemista ajatellen. Esimerkiksi taloudellinen tehokkuus on tällainen käsite, koska siinä valta toisten ihmisten yli (esimerkiksi kapitalisteille valta työskentelevien työläisten yli) tuo joillekin tahoille valtaa ja vaurautta.
Bookchin puhuu yhteiskuntafilosofian "organistisesta traditiosta". Hänen hahmottelemassaan "orgaanisessa yhteiskunnassa" yksilöt ovat "dialektisessa suhteessa" toisiin ihmisiin. Tämä on ikään kuin keskitie yhteiskuntafilosofiassa usein esiintyvän kollektivismin (yksilöt ovat yhteiskunnan tuote) ja individualismin (yhteiskunta koostuu vain joukosta yksilöitä) välillä. Bookchinin filosofiassa ihmiset luovat toiminnallaan ja päätöksillään yhteisöt, mutta vaikutussuhde menee myös yhteisöistä ihmisiin päin. Ihmiset ja yhteisö siis muovaavat toinen toisiaan. Oleellista on, että ihminen voi joko olla tiedostamatta asemaansa tai sitten hän voi tilanteen tiedostaen pyrkiä muokkaamaan historiaa. Tällä tavoin ihmiset voivat toteuttaa luonnollisen potentiaalinsa tietoisina ajattelevina olentoina. Tämä "itse-determinoiva" käytös on kuitenkin mahdollista vain kaikkien ulkoisen kontrollin ja dominaation muotojen poissa ollessa. Tähän kuuluvat fyysisen vallan lisäksi sosiaalinen, legaalinen, psykologinen, intellektuaalinen ja emotionaalinen pakottaminen. Tällaisen filosofisen anarkismin mukaan pakottava auktoriteetti ei ole koskaan oikeutettu. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa osallistuvaa demokratiaa ja yhteiskunnallisia instituutioita, joissa kellään ei ole auktoriteettia toisen yli. Bookchin vertaa ihanneyhteiskuntaa terveeseen ekosysteemiin: molemmat ovat monimuotoisia, tasapainottuneita ja harmonisia.
Ekofilosofiassaan Bookchin kehitteli oppia nimeltä dialektinen naturalismi. Hän oli saanut tässä suhteessa vaikutteita Hegeliltä ja Aristoteleeltä. Bookchin pysyi ekoradikalismistaan huolimatta valistuksen arvojen ja rationalisuuden kannattajana. Lisäksi hän suhtautuu modernin teknologian mahdollisuuksiin monia muita radikaaleja ekologisen ajattelun edustajia suopeammin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
