From Wikipedia, the free encyclopedia
Mommilan veriteot 1917 on vuonna 1973 ensi-iltansa saanut, tositapahtumiin perustuva elokuva aikansa Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin murhasta. Elokuvan on ohjannut paremmin teatteriohjaajana tunnettu Jotaarkka Pennanen ja tuottanut Jörn Donner. Käsikirjoitus tilattiin kirjailija Paavo Haavikolta ja varatuomari Jukka Kemppiseltä. Varsinainen elokuvakäsikirjoitus syntyi kuitenkin ohjaajan, kuvaaja Heikki Katajiston ja apulaisohjaaja Pekka Lehdon yhteistyönä. Kemppisen ja Haavikon versio julkaistiin myöhemmin kirjana. Kordelinia elokuvassa näytteli tamperelainen näyttelijä Reino Kalliolahti, joka esitti siinä ainoan pääroolinsa valkokankaalla.
| Mommilan veriteot 1917 | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Jotaarkka Pennanen |
| Käsikirjoittaja |
Jotaarkka Pennanen Heikki Katajisto Pekka Lehto |
| Tuottaja | Jörn Donner |
| Säveltäjä | Otto Donner |
| Kuvaaja | Heikki Katajisto |
| Leikkaaja | Jörn Donner |
| Pääosat |
Reino Kalliolahti Hannu Kahakorpi Mikko Majanlahti Eero Kosteikko Eila Arjoma Marja-Sisko Aimonen Harri Tirkkonen Tauno Lehtihalmes Jyrki Kovaleff Tapio Aarre-Ahtio |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Jörn Donner Productions Oy |
| Ensi-ilta | 5. lokakuuta 1973 |
| Kesto | 76 minuuttia |
| Alkuperäiskieli |
suomi venäjä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin on viettämässä 49-vuotissyntymäpäiväänsä omistamassaan Mommilan kartanossa Hausjärvellä 6. marraskuuta 1917. Vieraana on muiden muassa hänen asianajajansa Risto Ryti, tuleva Suomen tasavallan presidentti. Kesken syntymäpäivien saadaan tieto, että joukko venäläisiä matruuseja on matkalla kohti Mommilaa. Kordelin soittaa Lahteen, josta pyytää apuun suojeluskuntalaisia. Muutama mies saapuukin illalla. He ilmoittavat, että loput suojeluskuntalaisista ovat tulossa seuraavana päivänä. 7. marraskuuta kartanon pihaan ilmestyy suuri joukko matruuseja. Suojeluskuntalaiset piilottavat aseensa ja tekeytyvät Kordelinin vieraiksi matruusien astuessa sisään. Matruuseihin on liittynyt myös suutari Johan Skott, jonka ”herraviha” kohdistuu pääasiassa Kordeliniin. Kordelin yrittää puolustautua sanomalla olevansa köyhien ystävä: ”Minä en ole ikinä varastanut kansalta. Sen minkä olen ottanut, olen ottanut rikkailta.” Kordelinia ei kuitenkaan kuunnella, vaan häntä ja muita miespuolisia vieraita lähdetään kuljettamaan kohti Lahden rautatieasemaa. Matkalla suojeluskunnan joukot kuitenkin yllättävät saattueen. Matruusi ampuu Kordelinin ja isännöitsijä Paul Petterssonin vaunuihinsa. Skott kuolee suojeluskuntalaisten ampumana taistelussa. Muut vieraat pääsevät karkuun. He palaavat yksitellen Mommilan kartanoon, jota kartanon työväestö pitää vallassaan.
Elokuvan tyyli on hyvin teatterimainen, mikä johtuu ehkä eniten ohjaajan teatteritaustasta. Staattisuus ja runsaat dialogijaksot luovat elokuvaan kuitenkin realistista, dokumentaarista tunnelmaa. Elokuva antaa hyvin reportaasimaisen katsauksen Alfred Kordelinin viimeisiin päiviin.
Elokuvan tekovaiheessa ohjaaja Pennanen ja tuottaja Donner joutuivat kiistaan erilaisten näkemystensä vuoksi. Donner ratkaisi ongelmat tuottajan auktoriteetilla, ja leikkasi lopullisen elokuvan haluamallaan tavalla. Tämän lisäksi hän lisäsi elokuvan alkuun muutaman minuutin esittelyn Alfred Kordelinista ihmisenä.
| Reino Kalliolahti | … | Alfred Kordelin |
| Hannu Kahakorpi | … | Risto Ryti |
| Eero Kosteikko | … | Hjalmar Allén |
| Mikko Majanlahti | … | Johan Skott |
| Tapio Aarre-Ahtio | … | Ismailoff |
| Matias Ikävalko | … | Kalle Lindholm |
| Jyrki Kovaleff | … | Eino Valtonen |
| Tauno Lehtihalmes | … | Theodor Mansner |
| Oiva Lohtander | … | Edvard Johansson |
| Leevi Rantalaiho | … | Paul Pettersson, ajuri |
| Harri Tirkkonen | … | Forssell |
| Virpi Uimonen | … | Liisa, piika |
| Eila Arjoma | … | Gerda Ryti |
| Marja-Sisko Aimonen | … | Mimmi, Kordelinin sisar |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
