suomalainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Mirkka Elina Rekola (26. kesäkuuta 1931 Tampere – 5. helmikuuta 2014 Helsinki)[1] oli suomalainen runoilija, aforistikko, kääntäjä ja esseisti.[2] Häntä on pidetty vaikeasti tulkittavana lyyrikkona, mikä voi johtua ilmaisun äärimmäisestä tiiviydestä ja monimerkityksisyydestä.[3]
| Mirkka Rekola | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mirkka Elina Rekola |
| Syntynyt | 26. kesäkuuta 1931 Tampere |
| Kuollut | 5. helmikuuta 2014 (82 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | runoilija, aforistikko |
| Vanhemmat | Eero Rekola, Helmi Ollila |
| Puoliso | Mirjam Polkunen |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Rekolan isä oli tamperelainen toimittaja Eero Rekola ja äiti kansakoulunopettaja Helmi Ollila.[4] Rekola kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon tyttölukiosta 1954.[1] Hän opiskeli kirjallisuutta, filosofiaa ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa 1954–1957.[5] Rekola kirjoitti runoja, esseitä ja kirjallisuusarvosteluja Suomalaiseen Suomeen, Parnassoon ja Uuteen Suomeen sekä kokoomateoksiin.[1]
Rekolan pitkäaikainen elämänkumppani oli runoilija, kulttuurivaikuttaja Mirjam Polkunen (1926–2012).[6] Mirkka Rekolan pikkuserkkuja olivat ministeri Esko Rekola ja mikrobiologian professori Pirjo Mäkelä.[7]
Rekolan esikoisrunokokoelma Vedessä palaa ilmestyi vuonna 1954 saaden ristiriitaisen vastaanoton.[8] Rekola kuvasi vastaanottoa teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet: ”perinteisen runon lukijoille olin aivan vieras, yltiömodernisteille en kyllin moderni”.[9] Täysin huomiotta kirjailijan alkutaival ei jäänyt, sillä kirjailijapalkintoja myönnettiin useita. Sittemmin kunniatohtoriksi korotetun runoilijan arvostus on erittäin korkealla, ja esimerkiksi 1995 Rekolalle myönnetyn taiteen Suomi-palkinnon perusteluissa hänen sanataiteensa nostettiin maailman merkittävimpien joukkoon.[10]
Seuraavalla kokoelmalla Tunnit (1957) käytettiin yhä joitain loppusointuja. Tyyli kuitenkin modernisoitui ja kehittyi yhä tiiviimmäksi. Tämän minimalistisen kehityksen huipentuma oli Ilo ja epäsymmetria (1965).lähde?
Rekolan tuotanto on päässyt tutkimuksen kohteeksi varsinaisesti vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1997 ilmestyi monihahmotteisuutta kartoittanut Liisa Enwaldin väitöskirja Kaiken liikkeessä lepo, joka osaltaan toimi tienraivaajana tutkimuksille. Katja Seudun teos Tyhjä pöytä on tilattu vuodelta 2016 tutki Rekolan runouden poetiikan ja ydinteemojen kehitystä. Jonimatti Joutsijärven kirjoittama elämäkerta Mirkka Rekolasta ilmestyi keväällä 2023.
Vuonna 2020 Tampereella julkistettiin Teemu Mäenpään maalaama ja Annikin runofestivaalin tuottama Runopuu-muraali, jonka osana on Rekolan runo "Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille".[11]
Mirkka Rekola -seura perustettiin syyskuussa 2014. Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja tehdä tunnetuksi kirjailija Mirkka Rekolan elämäntyötä sekä toimia Mirkka Rekolan ja hänen tuotantonsa ystävien yhdyssiteenä. [12]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
