Metsänorsu
afrikannorsujen sukuun kuuluva nisäkäslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Metsänorsu (Loxodonta cyclotis) on afrikannorsulajeista pienempi ja väriltään tummempi kuin savanninorsu (Loxodonta africana). DNA-tutkimusten jälkeen sitä pidetään nykyisin omana lajinaan; aiemmin se oli afrikannorsun alalaji (Loxodonta africana cyclotis).[4]
| Metsänorsu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Norsueläimet Proboscidea |
| Heimo: | Norsut Elephantidae |
| Suku: | Loxodonta |
| Laji: | cyclotis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Loxodonta cyclotis |
|
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit
Metsänorsu-uroksen säkäkorkeus on noin 250 senttimetriä, naaraan 210 senttimetriä. Painoa on 2,7–6 tonnia. Metsänorsu on tummempi kuin savanninorsu ja sillä on pyöreämmät korvat. Toisin kuin aasiannorsulla, molemmilla sukupuolilla on syöksyhampaat, mutta ne ovat suoremmat ja selvemmin alaspäin suuntautuneet kuin savanninorsuilla.[5]
Levinneisyys
Metsänorsu elää Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa sademetsissä.[6] Metsänorsut vaikuttavat huomattavasti Afrikan sademetsiin. Ne tallaavat, raivaavat ja syövät aluskasvillisuutta ja taimia niin, että metsiin jää pysyvästi harvoja tai kokonaan paljaita kohtia ja polkuja, jollaiset ovat harvinaisia maailman muissa sademetsissä. Norsut myös mylläävät maata, minkä seurauksena metsään kasvaa tiheitä aluskasvillisuusviidakkoja.[7]
Elintavat
Metsänorsut elävät noin kymmenen yksilön perhekunnissa, joita johtaa isokokoinen naaras. Metsänorsujen määrästä on vaikeaa saada luotettavaa tietoa, koska niitä ei voi laskea satelliitti- tai ilmakuvista yhtä helposti kuin savannilla eläviä norsuja.
Ravinto
Metsänorsut syövät kuivalla kaudella ruohoa, lehtiä ja nuoria oksia. Sadekaudella ne syövät mieluiten hedelmiä.[5]
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.