Merisiilit
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Merisiilit (Echinoidea) ovat piikkisen pallon muotoisia, piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia. Luokkaan kuuluu noin 940 lajia.[1] Aikuinen yksilö on halkaisijaltaan tyypillisesti 3–10 cm. Ne etenevät merenpohjalla imujalkojensa avulla. Merisiilit voivat elää jopa 20 vuotta.
| Merisiilit | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Piikkinahkaiset Echinodermata |
| Luokka: |
Merisiilit Echinoidea Leske, 1778 |
| Katso myös | |
Joidenkin merisiilien piikit voivat aiheuttaa kivuliaan tulehduksen, jos niiden päälle astuu. Tiettyjä merisiililajeja voi pitää merivesiakvaariossa. Merisiilin mätiä käytetään esim. Japanissa ruoanlaitossa, etenkin sushiannoksissa.[2]
Useimmat merisiililajit ovat kasvinsyöjiä. Ne voivat syödä kaikkia levälajeja, myös kalkkipitoisia leviä, kuten Halimeda. Merisiilejä pidetään koralliriuttojen avainlajeina: jos merisiilit vähenevät, levät ottavat vallan ja koko biotooppi muuttuu.[3] Kylmemmissä vesissä runsastuneet levät saattavat myös aiheuttaa melkoista tuhoa rakkolevämetsille.
Vaikka merisiilejä suojaa piikikäs kuori, ne eivät ole turvassa eläimiltä, jotka ovat erikoistuneet niiden pyyntiin. Tällaisia ovat esim. merisaukko ja merikissa. 1800-luvun puolivälissä merisaukot vähenivät rajusti Amerikan länsirannikolta. Sen seurauksena merisiilien määrä kasvoi räjähdysmäisesti.[3]
Eräät kalat, kuten säppikalat, pystyvät keikauttamaan merisiilin kumoon ja iskevät sitten herkkään alapuoleen. Merisiilit pystyvät kuitenkin puolustamaan itseään työntämällä piikit pohjahiekkaan tai -mutaan, jolloin kala ei pääse käsiksi niiden herkkään vatsaan.
Merisiilien terävät piikit suojaavat hyvin eläintä petoja vastaan. Niiden piikit voivat olla jopa 30 senttimetrin mittaisia, ja tavallisesti ne pitävät pedot loitolla. Piikkien pisto aiheuttaa kipua, ja lisäksi joidenkin lajien piikeistä vuotaa myrkkyä. Pahimmillaan piikkien pisto voi aiheuttaa verenmyrkytyksen. Kivun lisäksi myrkyn vaikutuksia ovat mm. pahoinvointi, puutuminen ja hengitysvaikeus.
Merisiilejä on ollut maapallolla jo satoja miljoonia vuosia. Merisiilit ilmestyivät maapallolle ordovikikaudella (n. 490–443,5 miljoonaa vuotta sitten), eli ne kuuluvat vanhimpiin eläimiin. Niiden fossiileja on löydetty mm. Virosta, Ranskasta ja Australiasta.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
