putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Merihaarikko (Sagina maritima) on Euroopan ja Pohjois-Afrikan merenrantojen hento kohokkikasvi. Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi.[2]
| Merihaarikko | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
| Suku: | Haarikot Sagina |
| Laji: | maritima |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sagina maritima |
|
| Katso myös | |
Rentohaarikko on yksivuotinen, tummanvihreä tai punertava ja kasvaa 2–10 cm korkeaksi. Varret ovat kaljuja ja pystyjä tai kohenevia. Pareittain yhdistyviset lehdet ovat lyhyitä, rihmamaisia, möyheitä, nipukkakärkisiä ja usein harvaan lyhytkarvaisia. Ruusukelehtiä ei ole. Valkoisia kukkia on 1–6 kappaletta, ja niiden kukkaperät ovat suoria. Nuput ovat pallomaisia. Sekä verhiö että teriö ovat nelilehtisiä, mutta kukat ovat huomaamattomat, sillä terälehdet ovat hyvin pieniä tai jopa puuttuvat kokonaan. Suomessa merihaarikko kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä on kota, joka on verhiön pituinen.[3]
Merihaarikon voi sekoittaa merenrannoillakin esiintyvään rentohaarikkoon (S. procumbens), joka on kuitenkin väriltään puhtaan vihreä, kukkavarsiltaan nuokkuva, lehdet otakärkisiä ja kukan verholehdet siirottavat suoraan eteenpäin.[2]
Merihaarikkoa kasvaa Euroopan ja Pohjois-Afrikan rannikoilla Atlantilla, Itämerellä ja Välimerellä. Keski-Norjasta ja eteläiseltä Itämereltä Pohjois-Espanjaan saakka levinneisyysalue on suhteellisen yhtenäinen. Euroopan puoleisella Välimeren rannikolla lajia tavataan satunnaisemmin, Pohjois-Afrikassa levinneisyysalue on yhtenäinen Marokosta Libyaan.[4] Suomessa merihaarikkoa on tavattu Ahvenanmaalta ja Saaristomeren alueelta kaikkiaan noin 50 paikasta.[5] Näistä kolmisenkymmentä paikkaa on arvioitu hävinneeksi, ja kymmenkunnan tila on epävarma. Säilyneitä esiintymiä on runsas kymmenen, joista useimmat Korppoon Jurmossa ja sen lähisaarilla.[2]
Merihaarikko on hiekkaisten merenrantaniittyjen laji. Se kasvaa usein säännöllisesti veden peittämillä vyöhykkeillä.[6] Itämeren alueella laji on suuresti harvinaistunut varsinkin lammaslaidunnuksen ja Itämeren rehevöitymisen vuoksi, jotka ovat johtaneet rantojen umpeenkasvuun.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
