From Wikipedia, the free encyclopedia
Meiolania (nimen merkitys: ”pieni vaeltaja”[4]) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli keskiseltä mioseenilta myöhäiselle pleistoseenille ja mahdollisesti holoseenille asti. Sen fossiileja on löydetty Oseaniasta. Meiolania ei ollut varsinainen kilpikonna (Testudines), mutta se edusti läheistä kehityshaaraa, jonka uskotaan eronneen kilpikonnista varhaisjurakaudella.[1][2][3][5]
| Meiolania | |
|---|---|
.jpg) Meiolania platyceps |
|
|
Neogeeni – Kvartääri Mioseeni – Pleistoseeni[1][2][3] |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Alaluokka: | Diapsidit Diapsida |
| Kladi: | Testudinata |
| Kladi: | †Meiolaniformes |
| Heimo: | †Meiolaniidae |
| Suku: |
†Meiolania Owen, 1886 |
| Synonyymit | |
|
|
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Meiolanian kuvasi ensimmäisen kerran Richard Owen vuonna 1886, joka tuolloin piti eläintä jonkinlaisena liskona. Owen vertasi eläintä aiemmin nimeämäänsä Megalania-jättiläisvaraaniin (”suuri vaeltaja”), ja antoi uudelle suvulle nimeksi Meiolania (”pieni vaeltaja”).[1][4][6]
.jpg)
Suurin Meiolania-laji oli eräs Queenslandissa elänyt nimeämätön laji, jonka kilven pituus oli noin kaksi metriä. Se oli siis samaa kokoluokkaa kuin Megalochelys atlas, suurin koskaan elänyt maakilpikonna. Pienin laji puolestaan oli Uudessa-Kaledoniassa elänyt M. mackayi, jonka kilven pituus oli noin 70 senttiä.[1][3][7] Suurta kokoaan lukuun ottamatta Meiolanian huomiota herättävin piirre olivat sen päätä koristaneet sarvet ja kyhmyt. Kaksi sarvea sojotti kallon sivuille kuten lehmällä, joten on epätodennäköistä, että Meiolania olisi pystynyt vetämään päänsä kilven alle nykyisten kilpikonnien tapaan. Eläimen häntä oli luurenkaiden ympäröimä ja päättyi piikikkääseen nuijaan.[6][7]
Meiolania ilmestyi Australian mantereella, jossa sen fossiileja on löydetty Pohjoisterritoriosta ja Queenslandista. Lisäksi suku levittäytyi Tyynenmeren saarille (Lord Howelle ja Uuteen-Kaledoniaan), mahdollisesti kelluen samalla tavalla kuin nykyiset jättiläiskilpikonnat ovat saapuneet asuinsijoilleen.[1][5][8]
Meiolania hävisi Australian mantereelta myöhäisellä pleistoseenilla luultavasti pääasiassa ihmisen liiallisen hyödyntämisen takia, mutta myös elinympäristön kuivuminen on saattanut vaikuttaa sen katoamiseen. Lord Howen saarella elänyt M. platyceps kuoli sukupuuttoon jo ennen ihmisen tuloa sen elinalueelle.[3]
Meiolania oli luultavasti kasvinsyöjä.[1] Sitä on pitkään pidetty maaeläimenä, mutta tarkempi tutkimus viittaa sen sittenkin eläneen vedessä. Se käveli mahdollisesti veden pohjassa kuten nykyiset Chelydra-suvun näykkijäkilpikonnat. Se saattoi elää matalilla laguuneilla nykyisen merileguaanin tapaan.[9]
Sterli (2015).[1] Kladogrammista on jätetty pois Trapalcochelys, Patagoniaemys ja Gaffneylania, joiden sukulaissuhteet ovat epäselvät.
| †Meiolaniformes |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
