suomalainen geologi From Wikipedia, the free encyclopedia
Matti Rufus Sauramo (vuoteen 1906 Matias Rufus Sundell; 17. helmikuuta 1889 Loimaa – 7. kesäkuuta 1958 Luvia) oli suomalainen kvartäärigeologi.[1][2][3]
Sauramon vanhemmat olivat räätäli Kustaa Sundell ja Josefiina Rautén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1909 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1914 ja filosofian lisensiaatiksi 1919. Sauramo teki opinto- ja tutkimusmatkoja Viroon, Venäjälle, Tanskaan, Ranskaan ja Sveitsiin. Sauramo toimi Geologisen toimikunnan nuorempana apulaisgeologina 1919–1924 ja vanhempana apulaisgeologina 1924–1929. Hän oli Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori 1929–1957 ja matemaattis-luonnontieteellisen osaston dekaani 1939–1954.[4] Sauramo oli myös Geologisen seuran puheenjohtajana 1924 ja Suomen maantieteellisen seuran hallituksen jäsenenä vuodesta 1925.[1][2][3]
Sauramo erikoistui kvartäärigeologiaan ja hän selvitteli etenkin myöhäisjääkauden geokronologiaa kerrallisten savien perusteella sekä rantaviivojen siirtymisiä ja Itämeren kehitysvaiheita, erityisesti Fennoskandian maankohoamisen sekä merenpinnan korkeuden vaihteluiden osuutta rantojen siirtymisiin. Hän julkaisi näistä aiheista useita merkittäviä tutkimuksia sekä 1928 oppikirjan Jääkaudesta nykyaikaan.[3]
Sauramo tutki lustosarvien perusteella jäätikön vetäytymistä sekä rannansiirtymistä ja Itämeren historiaa, ilmaston ja kasvillisuuden muutoksia. Hän esitti teorian maankohoamisessa ilmenevistä fleksuureista (”saranoista”), mikä ei kuitenkaan saanut yleistä hyväksymistä.[1]
Sauramon tytär Lyyli Virtanen (1922–2008) toimi Helsingin yliopiston biologian ja maantieteen didaktiikan professorina.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
