Marek Walczewski (9. huhtikuuta 1937 Krakova – 26. toukokuuta 2009 Varsova[1]) oli puolalainen näyttelijä. Hän esiintyi sekä teatterissa että elokuvissa.
Walczewski opiskeli näyttelijäksi kotikaupungissaan Krakovassa ja valmistui vuonna 1960. Sen jälkeen hän sai kiinnityksen Krakovan Teatr im. Juliusza Słowackiegoon (Juliusz Słowackiego -teatteri)[2]. Vuonna 1964 hän siirtyi maineikkaiseen Krakovan Stary Teatriin (Vanha teatteri). Siellä hän työskenteli aikansa suurten ohjaajien Konrad Swinarskin, Jerzy Jarockin ja Józef Szajnan kanssa. Vuonna 1972 Erwin Axer kiinnitti Walczewskin Współczesny (Moderni) -teatteriinsa Varsovaan, mutta jo vuonna 1973 hän siirtyi Varsovaan Teatr Ateneumiin (Ateneum-teatteri). Vuosina 1976–1992 hän työskenteli Varsovan kahdessa muussa suurteatterissa: Teatr Dramatycznyssa (Draamateatteri) ja Teatr Studiossa (Studioteatteri).
Ilmaisuvoimainen Walczewski esitti urallaan vaikeimpia rooleja sekä näyttämöllä että valkokankaalla; erityisesti mielipuolille hän antoi kasvot ja äänen. Suomessa yksi Walczewskin tunnetuimpia suorituksia on hänen uransa alkupuolen rooli psykopaattisena rikollisena Hubert Stańczykina elokuvassa S. O. S.
Viimeisinä vuosinaan Marek Walczewski sairasti Alzheimerin tautia[3]. Viimeisen roolityönsä hän teki vuonna 2004 nuoren Małgorzata Szumowskan ohjaamassa elokuvassa Ono. Tämän hahmon vuorosanat oli äänitetty etukäteen, jotta hänen ei tarvinnut esittää niitä. Walczewskin roolityö palkittiin vuoden 2004 Puolan kansallisilla elokuvafestivaaleilla Gdyniassa parhaana sivuosana.
Vuonna 2009 Puolan kultturin ja kansallisen perinnön ministeriö myönsi Walczewskille kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena kulttuurin kultaisen Gloria Artis -ansiomerkin[4].
Marek Walczewski on haudattu Pyrachin hautausmaalle Varsovaan.
Walczewski oli aviossa kahdesti, näyttelijöiden Anna Polonyn ja Małgorzata Niemirskan kanssa.
- 1963: Pasażerka (Matkustaja)
- 1968: Ruchome piaski
- 1971: Trzecia część nocy
- 1972: Przeprowadzka
- 1973: Wesele
- 1973: Nocleg
- 1974: S. O. S.
- 1974: Ziemia obiecana
- 1974: Święty Mikołaj pilnie poszukiwany
- 1975: Trzecia granica
- 1975: Dzieje grzechu (Synnin tarina)
- 1975: Dom moich synów (Poikieni koti)
- 1975: W środku lata
- 1975: Noce i dnie
- 1976: Przepłyniesz rzekę
- 1976: Polskie drogi
- 1976: Wergili
- 1977: Śmierć prezydenta
- 1978: Do krwi ostatniej
- 1979: Do krwi ostatniej
- 1979: Golem
- 1979–1981: Najdłuższa wojna nowoczesnej Europy – TV-sarja
- 1979: Chciałbym się zgubić
- 1979: Die Blechtrommel
- 1980: Spotkanie na Atlantyku
- 1981: Cień
- 1981: Wojna światów – Następne stulecie
- 1982: Dolina Issy
- 1983: Synteza
- 1984: Umarłem, aby żyć
- 1984: Vabank II czyli riposta
- 1984: O-Bi, O-Ba. Koniec cywilizacji
- 1984: Hania
- 1985: Gra w ślepca
- 1985: Pan W.
- 1985: Ga, ga. Chwała bohaterom
- 1986: Lucyna
- 1986: Nikt nie jest winien
- 1986: Cudzoziemka
- 1986: Druga strona słońca
- 1987: Kingsajz
- 1987: Zabij mnie glino
- 1988: Crimen
- 1988: Zmowa
- 1988: Chichot Pana Boga
- 1988: Koniec
- 1989: Co lubią tygrysy
- 1989: Janka
- 1990: Seszele
- 1990: Havet Stiger
- 1991: Les enfants du vent
- 1991: Głos
- 1992: Kawalerskie życie na obczyźnie
- 1992: Enak
- 1993: Pajęczarki
- 1993: Taranthriller
- 1993: Rozmowa z człowiekiem z szafy
- 1993: Dwa księżyce
- 1994: Kim Pan jest, Panie Szulkin?
- 1995: Milles, Les
- 1996: Dzień wielkiej ryby
- 1997–1998: 13 posterunek
- 1998: Złoto dezerterów
- 1998: Ekstradycja 3
- 1999: Ja, Malinowski
- 1999: Patrzę na ciebie, Marysiu
- 2000: 13 posterunek 2
- 2001–2002: Wiedźmin
- 2003: Ubu Król
- 2004: Ono
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
