Mandariinisorsa
lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta, ja Suomessa tavattujen mandariinisorsien katsotaan nykyisin olevan todennäköisesti vapaana syntyneitä. Mandariinisorsa istuu usein puissa, mutta on muuten tavoiltaan sorsamainen.
Remove ads
Koko ja ulkonäkö
Koiraan oranssinsävyistä höyhenpeitettä sävyttävät mustat ja valkoiset juovat. Silmän yläpuolella on valkea läikkä ja selässä on kaksi ”purje”sulkaa jotka törröttävät soidinasussa pystyssä. Naaras on väriltään harmaanruskea ja muistuttaa ulkonäöltään morsiosorsanaarasta. Pituus 41–49 cm, siipien kärkiväli 65–75 cm, paino 500 g.
Äänet
Koiraalla lyhyt melko vaimea ”muib”-ääni. Kimeä varoitus ”jib” kuuluu lentoonlähdössä. Naaraalla kumea kaakatus.
Levinneisyys
Alkuperäinen pesimäalue on Kiinassa ja Japanissa, jossa mandariinisorsat myös muuttavat talveksi etelämmäksi. Tarhakarkulaisia pesii Euroopassa noin 2 000 paria, joista pääosa Britteinsaarilla. Harhailevia yksilöitä tavataan vuosittain myös Suomessa. Suomesta ei toistaiseksi tunneta lajin varmistettuja pesintöjä, vain yksi mahdolliseen pesintään viitannut havainto vuodelta 2014.[2]
Elinympäristö
Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat rantametsät ja puistot.
Lisääntyminen
Soidinmenot ovat näyttävät, niihin liittyy juomista ja tanssia. Mandariinisorsaa pidetään Kiinassa ja Japanissa aviollisen uskollisuuden symbolina. Pesä on puunkolossa tai telkänpöntössä. Munia tulee 9–12 kpl.
Ravinto
Mandariinisorsat syövät vesikasveja, riisiä ja muita siemeniä.
Kuvia
Koiras ja naaras
Naaras
Untuvikko
Munia
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads