From Wikipedia, the free encyclopedia
Neoliittinen Eurooppa viittaa Euroopan maantieteellisen alueen kulttuurihistorialliseen aikavaiheeseen, joka alkaa noin 7000 eaa. ja päättyy noin 1700 eaa. Kulttuurit eivät olleet yhtenäisiä koko Euroopan alueella vaan aikakaudelle tyypillistä oli tekniikan leviäminen kaakosta luoteeseen. Maanviljelyä levitti Euroopassa Lähi-idästä saapunut kansa.
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: painottuu maatalouteen liikaa (osan tiedoista voisi siirtää artikkeliin Maatalouden historia), kulttuurilistaa voisi täydentää ajoilla ja sijainneilla |
|
Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähdekritiikkiä, ainakin Wiik pois. |
Nuoremman kivikauden eli neoliittisen kauden alussa noin 7 000 – 4 000 eaa. levisivät maanviljely, karjanhoito ja saviastioiden valmistustaito suureen osaan Eurooppaa. Leviäminen alkoi Balkanin niemimaalta. Kehitys tapahtui Euroopan alueilla eri tahtiin. Kaakkois-Euroopassa neoliittinen kausi oli 7 000 – 3 000 eaa., Pohjois-Euroopassa 4 500 – 1 500 eaa. Pohjoisessa Euroopassa neoliittisen kauden lasketaan alkaneen, kun saviastiat ilmaantuivat. Maanviljely alkoi siellä kylmän ilmaston takia hyvin vaivalloisesti. Neoliittista Eurooppaa on joskus sanottu "vanhaksi Euroopaksi". Sen hävitti ehkä noin 3 500 eaa. alkanut vasarakirveskulttuuri, joka saattoi liittyä indoeurooppalaisten saapumiseen.
Maanviljely saapui Eurooppaan luultavasti Kreikan Thessaliaan läntisestä Etelä-Turkista[1]. Kreikasta maanviljely levisi Balkanin niemimaalla kohti Serbiaa, Romaniaa ja Unkaria. Noin 6 000 – 4 000 eaa. maanviljelijät, jotka asuivat pitkissä taloissa ja loivat nauhakeramiikkaa, levittäytyivät Unkarista Tonavan jokilaaksoa pitkin Saksaan. Eteläisessä Itä-Euroopassa oli noin 4 000 – 3 000 eaa. kehittyneitä kuparikautisia maanviljelykulttuureja, joihin liittyy linnoitusmainen kiinteä asutus. Niitä olivat Tripoljen ja Vincan kulttuuri. Maanviljelyn saapumisen jälkeen alkaen noin 4 800 eaa. Länsi-Euroopassa rakennettiin joillakin paikoilla suurista kivistä rakennelmia, megaliitteja. Euroopan kuparikausi luetaan monesti neoliittiseen kauteen.
Kalevi Wiik on esittänyt Euroopan esihistoriasta omia teorioitaan, jotka eivät ole saaneet yleistä kannatusta. Wiikin teoriaan kohdistunutta arvostelua on tarkasteltu kootusti Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneessa opinnäytteessä. Työn loppupäätelmä on, että Wiikin teoria perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä menetelmästä ja kuuluu näennäistieteen piiriin.[2]
Maanviljely levisi joko nopeasti muuttoliikkeen mukana tai hitaasti vaikutteita kansalta/heimolta toiselle lainaamalla [3]. Maanviljely levisi nopeammin rannikolla kuin sisämaassa, koska vesillä voitiin liikkua nopeammin. Maanviljely levisi pian alueille, joissa maaperä ja ilmasto ovat sille sopivia, eli lähinnä jalojen lehtipuiden alueelle. Kun maanviljely levisi seudulle, se paransi oleellisesti elinmahdollisuuksia ja ihmisten toimeentuloa. Maanviljelykseen ei siirrytty seuduilla, joissa metsästys ja kalastus sekä hylkeenpyynti riitti takaamaan varman toimeentulon. Ainakin Itä- ja Keski-Euroopassa maanviljely näyttää levinneen muuttoliikkeen mukana 0,6–1,3 kilometriä vuodessa, eli hieman hitaammin kuin Välimeren alueella.
Maanviljely levisi diffuusiona varsin hitaasti, koska osa maanviljelijöistä palasi lähtöpaikoilleen. Maanviljely suosi kauan alavia maita, vuoristoissa alkoi viljely vasta 2 000 eaa. Alavia maita suosittiin senkin takia, että maa oli siellä ravinteikasta lössiä. Toisaalta maanviljelysasutusta oli lyhyen aikaa esimerkiksi Hollannin Limburgissa 5 300–4 900 eaa. ennen varsinaista maanviljelyn saapumista. Oli tavallista, että maata viljelemään ryhtynyt väestö rupesi taas metsästämään, maanviljelyhän on esimerkiksi altis kadolle.
Maanviljely sai alkunsa mm. Lähi-idässä.[4] Siellä maanviljely alkoi Kaakkois-Turkin rajaseudulla noin 13 500 kalenterivuotta sitten. Se levittäytyi Pohjois-Mesopotamiaan, Syyriaan ja suureen osaan Itä-Anatoliaa jo 11 500–10 000 kalenterivuotta sitten eli 9 500–8 000 eaa.[5] On varmaa, että maata viljeltiin Levantissa Israelissa ja Syyriassa jo 10 000–8 000 kalibroitua vuotta sitten.lähde? Maanviljelyn alkuun ja leviämiseen liittyvät ajoitukset ovat kiisteltyjä, ja ehkä liian nuoria joiltakin osin .lähde?
Joidenkin käsityksen mukaan vasta täysin kehittynyt PPNB/C kauden viljely alkoi levitä Eurooppaan noin 7000 eaa.[6]
Jo 7 000 eaa. maanviljely oli levinnyt idässä ja pohjoisessa Mesopotamiaan ja Tigriksen pohjoispuolelle Iranin Zagrosvuorille sekä lännessä keskiseen ja itäiseen Etelä-Turkkiin, jonne syntyi Hacilarin kulttuuri noin 7 000 eaa. Turkin kulttuuriin liittyi härän palvonta. Härkää palvottiin monissa myöhemmissäkin kulttuureissa, esimerkiksi Egyptissä Apis-härkää. Pian maata alettiin viljellä myös Euroopassa, jossa se levisi 3 000–2 000 vuodessa laajalle alueelle.
Maanviljely levisi Kreikkaan läntisestä Etelä-Turkista ja ehkä myös suoraan meren yli Levantista[7] Eurooppaan.[8][9][10] Maanviljelyn arvellaan saapuneen itäiseen Etelä-Kreikkaan ja Kreetan saarelle noin 7000 eaa. Siihen liittyi vuohien, lampaiden, linssin, ohran ja vehnän kasvattaminen. 50–300 asukkaan kyliä rakennettiin savitiilistä. Löydöt viittaavat siirtolaisuuteen.[11]
Kreikan Thessaliaan syntyi Esi-Sesklon kulttuuri ehkä jo 7 500 eaa., varmemmin 6 850 – 6 000 eaa. Esi-Sesklon kulttuuri muistuttaa Turkin Hacilaria. Esi-Sesklo kehittyi nopeasti Sesklon kulttuuriksi.[12] Euroopan varhaisin maanviljelykulttuuri oli ehkä esikeraaminen, mutta myöhemmin sen leviämiseen liittyi Turkista Balkanin pohjoisosiin ulottunut varhainen maalattu keramiikka.[13]
Sen jälkeen maanviljely levisi noin 6 500 – 6 000 eaa. Pohjois-Balkanille[14] Karanovo I–II ja Starcevo-Körosin kulttuureiksi. Maanviljely levisi Tisza-joen yläjuoksulle Tardenoisin kulttuurin itäiselle reuna-alueelle. Koko Balkan oli maanviljelysaluetta 6 000 – 5 000 eaa. Kreikasta tulleiden siirtolaisten ja vaikutteiden tuomana.
Maanviljelyn leviäminen oli erityisen nopeaa Euroopassa 6000–5000 kalenterivuotta sitten.[14] Leviäminen tapahtui Kreikan alueelta kahta reittiä: Välimeren rantoja pitkin länteen ja Balkanilla aluksi pohjoiseen ja sitten Unkarista länteen.[15] [16] Ranskassa maanviljely levisi Välimeren rannalta pohjoiseen.[17][15] Karjanhoito levisi ehkä nopeammin kuin maanviljely.
Maanviljely levisi Lounais- ja Keski-Eurooppaan ja Välimeren itäosassa luultavasti siirtolaisuutena mutta muualla lainaamalla kulttuurivaikutteita alkaen noin 5000 eaa.[18][19] Euroopassa maanviljely levisi viimeisenä Espanjan sisämaahan, Ranskaan, Pohjois-Saksaan, Pohjois-Puolaan ja Valko-Venäjälle sekä Skandinaviaan, joilla alueilla mesoliittiset yhteisöt sinnittelivät pitkään alkaen heikentyä vasta 4500–3500 eaa.[15][20]
Pohjoisella reitillä maanviljely oli levinnyt 6 400 – 6 100 eaa. Unkariin Tonavan sivuhaaralle Tiszajoelle. Sinne syntyi nauhakeraaminen kulttuuri noin 5 700 eaa. Maanviljelyn leviäminen Euroopassa tapahtui muun muassa nauhakeraamisten[21][22][23] jokilaaksojen lössin ravinteita hyödyntävien mukana mutta melko hitaasti. Aikaisemmin on uskottu nauhakeraamisten varhaisten viljelijöiden olleen melko liikkuvaa kaskiviljelijäväestöä, nykyään uskotaan heidän asuneen melko pitkään paikallaan, eikä heidän uskota viljelleen kaskeamalla. Maanviljely levisi länteen nauhakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta nopeasti Tonavan pohjoispuolelle ja Reinin varsille 5000 eaa. mennessä.[24] Maanviljely levisi Unkarista Etelä-Puolaan ja Keski-Saksaan 5 000 – 4 000 eaa.
Toinen maanviljelyn leviämisen pääväylä oli etelämpänä.[20] Siellä maanviljelyä levitti länteen Välimeren rannikkoa pitkin sydänsimpukkakeramiikkaa tuottanut merenkävijäkulttuuri. Maanviljely alkoi 6 000 – 5 600 eaa. levitä Ranskan ja Italian etelärannikoilta pohjoiseen. Keski-Eurooppaan se levisi 5 500 – 5 000 eaa. Luoteis-Italiaan maanviljely saapui viimeistään 6 000 eaa.[25]
Noin 4 500 – 3 500 eaa. maanviljely oli levinnyt lähes koko Eurooppaan lukuun ottamatta Skandinavian keski- ja pohjoisosia.[26] Ranskaan ilmaantui nauhakeramiikkaa jo 4 800 eaa., mutta ensimmäinen maatalouskylä Courthézoniin Vauclusessa itäisessä Etelä-Ranskassa 4 650 eaa. Portugalissa on ollut maanviljelijöitä noin 5 200 eaa.[25] Megaliitteja alettiin rakentaa melko pian sen jälkeen, kun maanviljely alkoi Portugaliissa ja Ranskassa. Bretagneen rakennettiin Barnenzin megaliittihauta noin 4 500 eaa. Länsi-Ranskan varhaisille megaliittialueille tuli luultavasti vaikutteita sekä idästä nauhakeramiikan että etelästä sydänsimpukkakeramiikan suunnasta. Luultavasti Pariisin altaan seuduilla La Hoguetten kulttuurissa yhdistyivät etelästä tuleva välimeren ja itäinen LBK (Linear Band Culture = nauhakeraaminen) -kulttuuri.[27]
Pohjois-Ranskassa sekä Englannissa viljeltiin maata noin 3 500 eaa. ja Espanjassa 5 000 – 3 000 eaa. Maanviljely levittäytyi itään Venäjälle 3 000 – 2 500 eaa. Itämeren etelärannikolla ja Etelä-Skandinaviassa maata viljeltiin 3 900 eaa. Maanviljely levisi Etelä-Ruotsista pohjoisemmaksi 4 000 – 3 000 eaa., samoin Tanskassa.[28] Suomeen maanviljely tuli tattarin muodossa noin 5 300 eaa., ohran viljelystä löytyneet varhaisimmat löydöt ovat ajalta 4 200 eaa.[29]
Geenitutkimusten mukaan varhaisilla Välimeren ja Keski-Euroopan viljelijöillä ei ollut ratkaisevasti indoeurooppalasia geenejä. Molemmissa ryhmissä yleinen isälinjan haplotyyppi oli pohjoisesta Lähi-idästä lähtenyt G2a.[30][31][32][33] Pohjoisessa esiintyy myös aiemman kantaväestön tyyppiä I.[34]
Jotkut tutkijat väittävät indoeurooppalaisten tuoneen viljelyn Eurooppaan.
Monien kielitieteilijöiden mukaan indoeurooppalainen kieli levisi Eurooppaan vasta pronssikaudella, kun sotainen kurgaanikulttuuri levisi tänne noin 3 600 – 2 300 eaa. mm. vasarakirveskulttuurina. Uusi kulttuuri syrjäytti vanhan megaliittikulttuurin monilla alueilla. Tämän näkemyksen mukaan "indoeurooppalaiset" olisivat lähteneet Kaukasian pohjoispuolisilta aroilta. Tietysti indoeurooppalaisten kansojen asutusaaltoja on voinut olla useita.
Sitä, kumpi oletus on oikea, ei voida todistaa genetiikankaan avulla, koska nauhakeraaminen kulttuuri ja kurgaanikulttuuri levisivät Keski-Eurooppaan karkeasti ottaen samoillekin alueille eri aikoina. Kurgaanioletusta tukee se, että "indoeurooppalaisiin" näyttää liittyvän paimentolainen elämäntapa, ja heidän oletetaan keksineen hevosten vetämät, puolapyöräiset sotavaunut .[35]
Kaskiviljely alkoi yleistyä Tanskassa Ertebolle-Ellerbeckin kulttuurin aikana noin 4200–3800 eaa. Kotieläintenpitoon ja viljelyyn pohjautuva maatalous lienee ollut täysipainoista vasta 4000–3200 eaa, tai vasta 2800 eaa.[36] Saviastioiden käyttö olisi alkanut noin 4000 eaa. (Joidenkin mukaan keramiikka tuli jo aikaisemmin noin 4700 eaa.)[37] Maanviljely levisi suunnilleen jalojen lehtipuiden kasvualueelle.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
