From Wikipedia, the free encyclopedia
Maan tapa on toissijainen oikeuslähde, jota sovelletaan silloin kun ensisijaista oikeuslähdettä eli kirjoitettua lainsäädäntöä ei ole käytettävissä. Jatkuvasti käytössä oleva ja vakiintunut maan tapa saattaa muodostua tapaoikeudeksi ja se saatetaan omaksua oikeudellisten ratkaisujen perustaksi. Maan tavan tulee olla kauan noudatettu ja yleisesti velvoittavaksi koettu käytäntö, joka koetaan asianosaisia kohtaan kohtuulliseksi. Vaikka jokin toiminta olisi yhteiskunnassa yleinen käytäntö, ei se kuitenkaan muutu sallituksi, jos se on lainsäädännöllä kielletty.[1][2][3]
Prosessioikeudessa maan tavan käyttö oikeuslähteenä on kehittynyt erityisesti tuomioistuinkäytännön perusteella.[4] Olaus Petrin tuomarinohjeiden mukaan maan tapaa oli pidettävä lakina, jos se ei ollut kohtuuton. Vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 11 pykälä antaa maan tavan tuomitsemisohjeeksi, jos se ei ole kohtuuton ja jos säädettyä lakia ei ole. Ruotsalainen 1700-luvun oikeuslähdeoppi piti tapaoikeutta vähäarvoisena ja asetti tiukat ehdot maan tavan käytölle. Sitä oli pitänyt noudattaa pitkän ajan, sille vaadittiin lainsäätäjän hiljainen hyväksyntä, eikä se saanut olla lain tai luonnonoikeuden vastainen. Oikeuskirjallisuudessa tapaoikeuden katsottiin kuitenkin voivan muuttaa kirjoitettua lakia.[5]
Yleiskielessä maan tapa tarkoittaa usein laajasti hyväksyttyä menettelytapaa, joka kuitenkin on lain tai moraalin kannalta arveluttava.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.