kouvolalainen jalkapalloseura From Wikipedia, the free encyclopedia
Myllykosken Pallo -47 (MyPa) on vuonna 1947 perustettu suomalainen jalkapalloseura, jonka kotipaikka on Myllykoski nykyisen Kouvolan kaupungin alueella. MYPAn miesten edustusjoukkue pelasi Suomen korkeimmalla sarjatasolla 24 kautta (1975, 1992–2014) ja saavutti yhden Suomen-mestaruuden ja kolme Suomen Cupin voittoa.[1][2][3][4] Seuran kotistadion on Saviniemen jalkapallostadion ja tunnusvärit punainen ja valkoinen.
| MyPa | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Koko nimi | Myllykosken Pallo -47 | ||
| Perustettu | 14. joulukuuta 1947 | ||
| Kaupunki | Myllykoski, Kouvola | ||
| Kenttä | Saviniemen jalkapallostadion | ||
| – kapasiteetti | 4 167 | ||
| Sarja | Kakkonen | ||
| Sarjataso | 4. | ||
|
|||
MYPAlle ei myönnetty Veikkausliiga-lisenssiä kaudeksi 2015 talousvaikeuksien vuoksi.[5] Seura luopui myös saamistaan mahdollisuuksista pelata alemmilla sarjatasoilla,[6] ja seuran hallitus päätti 20. helmikuuta 2015 hakea yhdistyksen konkurssiin.[7] MYPAn juniori- ja harrastejoukkueiden toimintaa jatkoi vuonna 2015 perustettu MYPA juniorit.[8][9]
MYPA palasi edustusjalkapalloiluun kaudeksi 2017, kun se pelasi neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa. MYPA voitti Kolmosen lohkonsa kaudella 2017 ja teki paluun Palloliiton sarjoihin nousemalla Kakkoseen kaudeksi 2018. Kirjoitusasunsa MyPaksi palauttaneen seuran edustusjoukkue pelaa kaudella 2023 Kolmosessa.
Jalkapallon tuolloin Sippolan kuntaan kuuluneeseen Myllykosken teollisuustaajamaan toi pesäpalloseurana vuonna 1929 perustettu Myllykosken Kilpa-Veikot, joka otti lajin ohjelmaansa vuonna 1933.[10] Toisen maailmansodan jälkeen MyKV pelasi kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Maakuntasarjassa kaudet 1945–1946 ja 1946–1947, joista jälkimmäisellä seura voitti oman lohkonsa. Suomensarjan nousukarsinnoissa Porvoon Akilles oli kuitenkin parempi peräti maalein 9–0.[11] Joulukuussa 1947 seura katsoi parhaaksi lopettaa jalka- ja jääpallotoimintansa ja perustaa uusi erikoisseura.[10]
Myllykosken Pallo -47 perustettiin 14. joulukuuta 1947.[10][12] Puuhamiehenä toimivat Armas Pyy ja Ensio Rikkonen, mutta taustalla vaikutti myös Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtaja Juuso Walden, joka yhdessä Kaarle I. Waldenin kanssa keksi seuran nimen.[10] Myllykosken paperitehtaan avustuksella paikkakunnalle oli rakennettu myös jalkapallokenttä katsomoineen.[12] Björnbergin suvun Myllykoski-yhtiö, joka erosi Yhtyneistä Paperitehtaista vuonna 1952, tuki seuraa 2010-luvulle asti.[10][13] Ensimmäisen ottelunsa MYPA pelasi 9. huhtikuuta 1948 Kouvolan torilla, minkä se hävisi Kouvolan Urheilijain Palloilijoille maalein 2–1.[10][12]
Kuntaliitosten myötä seuran kotikunta on vaihtunut sen historian aikana kahdesti. Vuodet 1975–2008 Myllykoski kuului Sippolan ja Anjalan yhdistäneeseen Anjalankoskeen, ja vuodesta 2009 lähtien se on ollut osa Kouvolaa. Vuonna 2009 muuttui myös seuran lyhenne muotoon MYPA.[14] Aiemmin käytössä ovat olleet lyhenteet MyPa-47 ja MyPa.[14][15]
Sarjaottelut MYPA aloitti kesällä 1948 MyKV:n paikalla Maakuntasarjassa.[12][15] Vuonna 1949 MYPA pääsi karsimaan noususta Suomensarjaan, mutta hävisi Vaasan Pallo-Veikoille.[12][16] Alkuaikoina MYPA sai oppia englantilaisen Nottingham Forestin hyökkääjältä Tom Johnstonilta, joka vieraili Myllykoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden palkkaamana vuosina 1948 ja 1949. Myös englantilaisen Albert E. Reed -yhtiön joukkue vieraili Myllykoskella useana vuonna.[17]
1950-luvun alun MYPA pelasi Maakuntasarjassa kunnes putosi kaudella 1954.[12][18] Kaudeksi 1956 Palloliitto perusti neljänneksi sarjatasoksi Aluesarjan, jossa MYPA pelasi samaisesta kaudesta alkaen.[19] MYPA nousi Maakuntasarjaan kaudeksi 1958,[20] mutta putosi heti takaisin Aluesarjaan.[21] Kaudeksi 1961 seura palasi Maakuntasarjaan,[22] minkä myötä se jätti lopullisesti sitä alemmat sarjat taakseen. 1970-luvun alussa Palloliitto uusi sarjajärjestelmäänsä ja Mestaruussarjan alapuoliset sarjatasot nimettiin divisiooniksi. Kaudeksi 1970 MYPA nousi toiseksi korkeimmalle sarjatasolle II divisioonaan. Kaudeksi 1973 Mestaruussarjan ja II divisioonan väliin perustettiin valtakunnallinen I divisioona, johon MYPA pääsi mukaan sijoituttuaan II divisioonan itälohkossa kolmanneksi.[23]
Kaudella 1974 MYPA voitti I divisioonan mestaruuden ja nousi ensimmäistä kertaa Mestaruussarjaan. Vuoden 1975 alussa kotikunta vaihtui kuntaliitoksen myötä Sippolasta Anjalankoskeksi. Vierailu korkeimmalla sarjatasolla jäi vain kauden 1975 mittaiseksi, sillä MYPA jäi 12 joukkueen sarjassa viimeiseksi ja putosi takaisin I divisioonaan.[2][1] Nousu- ja ensimmäisellä Mestaruussarja-kaudella joukkuetta valmensi Olli Käppi, joka omalla pelaajaurallaan voitti SM-kultaa Helsingin Jalkapalloklubissa vuonna 1964.[24]
Kaudesta 1976 alkaen MYPA pelasi kohtalaisella menestyksellä I divisioonassa, kunnes kaudella 1981 seura putosi II divisioonaan, jossa se pelasi kolmen kauden ajan ennen paluuta ylemmäs. 1980-luvun lopulla seura aloitti nousun kohti pääsarjatasoa. Kaudella 1988 seura sijoittui Jaron kanssa I divisioonan jaetulle kärkipaikalle, mutta hävisi uusintaottelun suorasta noususta mestaruussarjaan rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Myös nousukarsintaottelu Kuopion Palloseuraa vastaan päättyi tappioon.[23] Kaudeksi 1991 valmentajaksi tuli Harri Kampman, joka oli kahta kautta aikaisemmin nostanut naapurikaupungin Kuusankosken Kumun uuteen pääsarjaan Veikkausliigaan. Hän onnistui samassa myös Myllykoskella, sillä MYPA voitti I divisioonan ja nousi kaudeksi 1992 liigaan,[13][23] jossa se pelasi seuraavat 23 kautta.
Debyyttikaudellaan liigassa 1992 MYPA sijoittui neljänneksi. Mainion menestyksen täydensi Suomen Cupin mestaruus, kun Jaro kaatui loppuottelussa 2–0. Maaleista vastasivat ottelun jälkeen Ajaxiin siirtynyt Jari Litmanen ja Esa Pekonen.[25] Cup-mestaruuden myötä MYPA pääsi kauden 1993–1994 Cup-voittajien cupiin, mutta ensiesiintyminen eurokentillä islantilaista Valuria vastaan päättyi 4–1-tappioon.[26][27]
MYPA saavutti Kampmanin kanssa liigassa hopeaa neljä kertaa peräkkäin vuosina 1993–1996. Suomen Cupin seura voitti jälleen vuonna 1995.[25] Vuonna 1997 valmentajaksi tuli Timo Liekoski, joka viihtyi Myllykoskella vain kauden verran. Liekoskea seurasi vuonna 1998 Juha Malinen, mutta hänkään ei saanut joukkuetta kultakantaan. Vuosina 1999–2001 MYPA oli pronssilla ja vuonna 2002 hopealla. Malinen astui syrjään kauden 2003 päätteeksi ja tilalle tuli Ilkka Mäkelä, joka onnistui siinä, missä Kampman ja Malinen eivät. Hän johti kaudella 2005 seuran historian ensimmäiseen Suomen-mestaruuteen. Vuotta aiemmin hän voitti seuran kanssa Suomen Cupin.[25]
Mestarivalmentaja Mäkelä erosi elokuussa 2007 MYPAn ajauduttua tappioputkeen. Hänen tilalleen tuli apulaisvalmentaja Janne Hyppönen, joka puolestaan erotettiin syyskuussa 2008. Erottamista puitiin oikeudessa keväällä 2010. Päävalmentajan paikan otti apulaisvalmentajana toiminut Janne Lindberg, joka oli pelaajaurallaan myös MYPAn pitkäaikainen kapteeni. Lindbergin johdolla MYPA sijoittui kaudella 2009 yhdeksänneksi, joka oli seuran siihenastisen liigahistorian huonoin sijoitus. Kausi 2009 jäi kahden seuraikonin, Toni Huttusen ja Saku Puhakaisen viimeiseksi liigatasolla.
Liigamenestyksen myötä MYPA on ollut vakiokävijä kansainvälisissä kilpailuissa. Cup-voittajien cupin ohella se on pelannut Intertoto-cupissa, UEFA-cupissa, Eurooppa-liigassa ja Mestarien liigassa ja kohdannut muun muassa Boavistan, PSV:n, Liverpoolin ja Blackburn Roversin. Vuonna 2005 seura selviytyi karsintojen kautta UEFA-cupin ensimmäiselle kierrokselle ja taisteli pääsystä kilpailun lohkovaiheeseen, mutta hävisi kuitenkin ratkaisevan otteluparin sveitsiläistä Grasshoppersia vastaan yhteismaalein 1–4.
Kaudella 2011 MYPAa alkoi luotsata Toni Korkeakunnas, jonka johdolla joukkue taisteli mitaleista kausilla 2012–2013, mutta hiipui lopulta kuudenneksi molemmilla kausilla. Korkeakunnaksen sopimus päättyi kauteen 2013. Kaudelle 2014 MYPA pestasi Suomen valmennushistorian menestyksekkäimmän valmentajan Antti Muurisen.
MYPAn pääyhteistyökumppani Myllykoski-yhtiö myytiin UPM:lle vuonna 2011, ja Myllykosken paperitehdas lakkautettiin saman vuoden lopussa. Tehtaan lakkauttaminen vaikutti MYPAn varainhankintaan, ja kaudeksi 2012 seuran budjetti pieneni 40 prosenttia.[28] Kaudella 2012 seura pääsi taloudellisesti lähes nollatulokseen, mutta kaudella 2013 se teki lähes 400 000 euron tappiot.[29][30] MYPAn taloudellinen ahdinko jatkui myös kaudella 2014, ja tammikuussa 2015 seuralta evättiin Veikkausliiga-lisenssi, kun lisenssikomitea katsoi seuran olevan kykenemätön selviytymään kaudesta 2015.[5] Seura sai paikan Ykkösestä, mutta luopui siitä helmikuussa 2015,[6] ja myöhemmin samassa kuussa selvisi, ettei seura hae paikkaa myöskään Kakkosesta.[31] Seuran hallitus päätti 20. helmikuuta 2015 hakea yhdistyksen konkurssiin.[7] MYPA oli Helsingin Jalkapalloklubin jälkeen pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjatasolla pelannut seura.[1]
Seuran juniori- ja harrastejoukkueiden toimintaa jatkoi 12. helmikuuta 2015 rekisteröity MYPA juniorit ry[8][9], joka pelaa kaudella 2017 Kolmosessa saatuaan sarjapaikan Inkeroisten Purhalta. MYPA juniorit haki sarjapaikkaa Nelosesta jo kaudelle 2016, mutta sitä ei sille myönnetty.[32]
MYPA palasi edustusjalkapalloon kaudella 2017, jolloin sille marraskuussa 2016 myönnettiin Purhan paikka Kaakkois-Suomen Kolmosesta. Sarjapaikan siirto tapahtui Purhan aloitteesta, sillä joukkueella ei ollut tarpeeksi tekijöitä ja motivoituneita pelaajia. 12. elokuuta 2017 MYPA juhli 70-vuotista taivaltaan.lähde?
Kaudella 2017 joukkue ei hävinnyt Kolmosessa otteluakaan ja nousi Kakkoseen. Kausi 2018 Kakkosen A-lohkossa päättyi niin ikään sarjan voittoon, minkä ansiosta MYPA pääsi karsimaan paikasta Ykköseen. Joukkue kuitenkin hävisi nousukarsinnoissa TPV:lle.lähde?
Veikkausliigasta pudonneen PS Kemin luovuttua Ykkösen paikasta oli MYPA täydennysmenettelyssä ensimmäisellä sijalla, ja seura myös haki lisenssiä Ykköseen ja saikin paikan, Ykkösen 2019 kaudelle.lähde? Kaudella 2021 joukkue pelasi Kakkosessa,[33] josta se putosi Kolmoseen. Kauden jälkeen seura palautti kirjoitusasunsa MYPAsta perinteiseksi MyPaksi.[34]
Joulukuussa 2023 MyPa ja KJP (Kouvolan Jalkapallo) ilmoitti tiivistävän yhteistyötä luodakseen vahvemman perustan menestyksekkäälle ja monipuoliselle jalkapallotoiminnalle Kouvolassa. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on luoda yhteinen pelaajapolku kouvolalaisille ja varmistaa, että pelaajille, valmentajille ja toimihenkilöille on riittävästi resursseja.
Seuran toimintaa harjoitti rekisteröity yhdistys Myllykosken Pallo -47 ry,[35] jonka alla toimivat sekä edustusjoukkue että juniorijoukkueet.
Ensio Rikkonen Wäinö A. Haaja Eino Musto Mauri Kunttu Eino Musto Hans J. Björnberg Matti Tiihonen Seppo Mäkinen Matti Tiihonen[37] Pekka Kolehmainen Mika Kaleton Heikki PulkkinenMYPAn ensimmäinen pelipaita oli väritykseltään punainen lukuun ottamatta valkoisia kauluksia ja hihansuita. Vuonna 1953 käyttöön tuli malli, johon kuului valkoinen aluspaita ja punainen liivi.[10] Tähän malliin perustui myös muun muassa mestaruuskaudella 2005 käytössä ollut pelipaita.[14]
Seuran vaakunatunnuksen suunnitteli Helge Kärkkäinen.
MYPAn kotistadion kaudesta 1993 alkaen on ollut Myllykosken taajamassa sijaitseva Saviniemen jalkapallostadion, joka tunnetaan markkinointinimellä KSOY Stadion. Stadionilla on 4 167 katsojapaikkaa.[43] Stadionin omistaa Kouvolan kaupunki, ja se on osa laajempaa Saviniemen urheilukeskusta, johon kuuluu muun muassa MYPAn harjoituskäytössä oleva tekonurmipohjainen Saviniemen jalkapallohalli.[44]
Saviniemessä pelattiin jalkapalloa jo 1930-luvulla. Tuolloin siellä sijaitsi hiekkakenttä sekä nykyisen jalkapallostadionin paikalla kumpuileva nurmialue.[44]
Vuonna 1932 rakennettiin paperitehtaan kupeeseen Tehtaan kenttä. Alkuperäinen kenttä oli pienehkö, ja se uusittiin vuonna 1947, jolloin rakennettiin myös puukatsomo. Tehtaan kentällä MYPA pelasi viimeisen ottelunsa lokakuussa 1971. Vuodet 1972–1976 MYPA pelasi Saviniemen uudella jalkapallokentällä ja vuodesta 1977 alkaen naapuriin rakennetulla urheilukentällä. Tällä kentällä MYPA ehti pelata ensimmäisen liigakautensa 1992, kunnes kaudeksi 1993 seura siirtyi takaisin uudet katsomot saaneelle jalkapallokentälle.[44]
MYPAlla on Myllykoskella Saviniemen jalkapallostadionin vieressä oma seuratalo, MYPA-talo, joka rakennettiin vuonna 1953 Myllykosken paperitehtaan henkilökunnalle sauna- ja pesularakennukseksi. MYPA käytti rakennusta 1970-luvulta lähtien ja osti sen vuonna 1995.[44]
Päivitetty 30. tammikuuta 2023.[45]
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Päivitetty Toukokuussa 2024.[45]
| Pelaaja[46] | Kaudet | Ottelut | Maalit |
|---|---|---|---|
| Toni Huttunen | 1992–2009 | 441 | 23 |
| Tuomas Aho | 1999–2004, 2009–2014 | 260 | 9 |
| Saku Puhakainen | 2000–2009 | 257 | 75 |
| Sampsa Timoska | 1998–2006, 2008–2011 | 231 | 6 |
| Jukka Lindström | 1995–2006 | 192 | 10 |
| Janne Lindberg | 1992–1994, 1998–2003 | 191 | 15 |
| Mika Hernesniemi | 1994–2006 | 184 | 18 |
| Miikka Multaharju | 1997–2003, 2009 | 176 | 19 |
| Janne Korhonen | 1999–2008 | 164 | 0 |
| Tuomas Kuparinen | 2001–2008 | 163 | 19 |
| Pelaaja[46] | Kaudet | Ottelut | Maalit |
|---|---|---|---|
| Saku Puhakainen | 2000–2009 | 257 | 75 |
 Marco Manso | 1999–2003, 2005–2007 | 153 | 36 |
| Mauri Keskitalo | 1992–1998 | 147 | 35 |
| Pekka Sihvola | 2012–2014 | 79 | 33 |
 Neathan Gibson | 1998–2000 | 61 | 26 |
| Marko Rajamäki | 1993–1994 | 53 | 26 |
| Jukka Turunen | 1992–1993 | 59 | 25 |
| Toni Huttunen | 1992–2009 | 441 | 23 |
| Niclas Grönholm | 1994–1996 | 73 | 23 |
 Maksim Votinov | 2009–2011 | 68 | 22 |
Teemu Pälli Aki Ruotsalainen Arvo Lavenius Ensio Mustajärvi Jaakko Toikander Jaakko Tuomi Olli Käppi Erkki Jauhiainen Aarne Olkkola Jorma Ovaska Rauno Ruotsalainen
Billy Hodgson Harri Kampman Timo Liekoski Juha Malinen Ilkka Mäkelä Janne Hyppönen Janne Lindberg Toni Korkeakunnas Antti Muurinen Jukka Karjalainen Ilkka Mäkelä Marko Honkanen Jyrki Saarela Mika PasanenMuita saavutuksia:
MYPAn sarjasijoitukset Suomen korkeimmalla sarjatasolla kausi kaudelta.[2][46][47]
| Kausi | Päävalmentaja | S | O | V | T | H | M | P | Paras maalintekijä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1975 | Olli Käppi | 12. | 22 | 4 | 4 | 14 | 22–45 | 12 | Hannu Oksanen (6) |
| 1992 | Harri Kampman | 4. | 33 | 16 | 8 | 9 | 57–29 | 56 | Mauri Keskitalo (15) |
| 1993 | Harri Kampman | 2. | 29 | 16 | 6 | 7 | 47–33 | 54 | Jukka Turunen (11) |
| 1994 | Harri Kampman | 2. | 26 | 15 | 5 | 6 | 49–21 | 50 | Marko Rajamäki (16) |
| 1995 | Harri Kampman | 2. | 26 | 16 | 5 | 5 | 45–20 | 53 | Niclas Grönholm (10) |
| 1996 | Harri Kampman | 2. | 27 | 14 | 3 | 10 | 48–38 | 45 | Antti Pohja (9) |
| 1997 | Timo Liekoski | 5. | 27 | 8 | 13 | 6 | 31–23 | 37 | Juuso Kangaskorpi (6) |
| 1998 | Juha Malinen | 7. | 27 | 8 | 8 | 11 | 35–39 | 32 | Sami Väisänen (7) |
| 1999 | Juha Malinen | 3. | 29 | 13 | 8 | 8 | 39–32 | 47 | Neathan Gibson (12) |
| 2000 | Juha Malinen | 3. | 33 | 18 | 7 | 8 | 50–34 | 61 | Neathan Gibson (11) |
| 2001 | Juha Malinen | 3. | 33 | 17 | 11 | 5 | 45–23 | 62 | Saku Puhakainen (9) |
| 2002 | Juha Malinen | 2. | 29 | 17 | 9 | 3 | 57–25 | 60 | Saku Puhakainen (13) |
| 2003 | Juha Malinen | 4. | 26 | 13 | 4 | 9 | 46–29 | 43 | Saku Puhakainen (14) |
| 2004 | Ilkka Mäkelä | 8. | 26 | 9 | 8 | 9 | 33–31 | 35 | Saku Puhakainen (9) |
| 2005 | Ilkka Mäkelä | 1. | 26 | 17 | 5 | 4 | 51–18 | 56 | Adriano (11) |
| 2006 | Ilkka Mäkelä | 6. | 24 | 10 | 4 | 10 | 25–26 | 34 | Aleksei Kangaskolkka (6) |
| 2007 | Ilkka Mäkelä Janne Hyppönen | 5. | 26 | 11 | 7 | 8 | 29–26 | 40 | Mikko Hyyrynen Saku Puhakainen (4) |
| 2008 | Janne Hyppönen Janne Lindberg | 5. | 26 | 11 | 9 | 6 | 33–21 | 42 |  Tarmo Neemelo (8) |
| 2009 | Janne Lindberg | 9. | 26 | 9 | 7 | 10 | 33–40 | 34 | Maksim Votinov (9) |
| 2010 | Janne Lindberg | 9. | 26 | 7 | 11 | 8 | 36–39 | 32 | Maksim Votinov (9) |
| 2011 | Toni Korkeakunnas | 8. | 33 | 11 | 5 | 17 | 39– 52 | 38 | Niko Kukka Riley O’Neill Ville Oksanen (6) |
| 2012 | Toni Korkeakunnas | 6. | 33 | 13 | 10 | 10 | 39–33 | 49 | Pekka Sihvola (14) |
| 2013 | Toni Korkeakunnas | 6. | 33 | 14 | 5 | 14 | 42–37 | 47 | Pekka Sihvola (12) |
| 2014 | Antti Muurinen | 8. | 33 | 10 | 9 | 14 | 41–54 | 39 | Stéfano Pinho Pekka Sihvola (7) |
MYPAn sarjasijoitukset Suomen alemmilla sarjatasoilla kausi kaudelta.
| Kausi | Sarja | Sija | O | V | T | H | TM–PM | P |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1933-1947 | Myllykosken Kilpa-Veikot (MyKV) | |||||||
| 1947-1948 | Maakuntasarja (Häme itäinen) | 2. | 8 | 6 | 1 | 1 | 40-19 | 13 |
| 1948 | Maakuntasarja (Itälohko B) | 4. | 5 | 1 | 2 | 2 | 14-14 | 4 |
| 1949 | Maakuntasarja (Itälohko B) | 2. | 8 | 4 | 2 | 2 | 19-9 | 10 |
| 1949 | Maakuntasarja (Suomensarjan karsinnat) | - | 2 | 1 | 0 | 1 | 2-5 | - |
| 1950 | Maakuntasarja (Itälohko B) | 2. | 10 | 4 | 4 | 2 | 25-22 | 12 |
| 1951 | Maakuntasarja (Itälohko B) | 2. | 10 | 8 | 0 | 2 | 43-14 | 16 |
| 1952 | Maakuntasarja (Itälohko B) | 3. | 10 | 5 | 2 | 3 | 25-19 | 12 |
| 1953 | Maakuntasarja (Itälohko B) | 5. | 10 | 3 | 1 | 6 | 16-23 | 7 |
| 1954 | Maakuntasarja (Itälohko IV) | 6.  |
12 | 3 | 2 | 7 | 20-51 | 8 |
| 1956 | Aluesarja (Kymenlaakso lohko) | 2. | 4 | 2 | 2 | 0 | 9-3 | 6 |
| 1957 | Aluesarja (Kymenlaakso - Lahti lohko) | 1.  |
3 | 3 | 0 | 0 | 11-0 | 6 |
| 1958 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 7. |
12 | 3 | 0 | 9 | 21-48 | 6 |
| 1959 | Aluesarja (Kymenlaakson lohko) | 2. | 8 | 4 | 1 | 3 | 21-18 | 9 |
| 1960 | Aluesarja (Kymenlaakson lohko) | 1. |
8 | 7 | 1 | 0 | 41-10 | 15 |
| 1961 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 3. | 14 | 7 | 3 | 4 | 43-35 | 17 |
| 1962 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 2. | 14 | 10 | 3 | 1 | 68-19 | 23 |
| 1963 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 4. | 14 | 5 | 3 | 6 | 31-48 | 13 |
| 1964 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 4. | 14 | 7 | 1 | 6 | 47-40 | 15 |
| 1965 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 3. | 14 | 9 | 0 | 5 | 50-45 | 18 |
| 1966 | Maakuntasarja (Saimaa-Joensuu lohko) | 3. | 14 | 7 | 1 | 6 | 38-37 | 15 |
| 1967 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 2. | 14 | 7 | 4 | 3 | 27-21 | 18 |
| 1968 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 5. | 20 | 9 | 2 | 9 | 42-46 | 20 |
| 1969 | Maakuntasarja (Kaakkois-Suomen lohko) | 1. |
16 | 11 | 2 | 3 | 38-19 | 24 |
| 1970 | II divisioona (Itälohko) | 8. | 22 | 12 | 0 | 14 | 50-60 | 24 |
| 1971 | II divisioona (Itälohko) | 3. | 22 | 15 | 1 | 6 | 53-29 | 31 |
| 1972 | II divisioona (Itälohko) | 3. |
22 | 12 | 6 | 4 | 40-14 | 30 |
| 1973 | I divisioona | 7. | 22 | 8 | 4 | 10 | 39-43 | 20 |
| 1974 | I divisioona | 1. |
22 | 12 | 6 | 4 | 47-26 | 30 |
| 1976 | I divisioona | 7. | 22 | 8 | 7 | 7 | 35-35 | 23 |
| 1977 | I divisioona | 9. | 22 | 7 | 5 | 10 | 31-41 | 19 |
| 1978 | I divisioona | 7. | 22 | 6 | 9 | 7 | 29-37 | 21 |
| 1979 | I divisioona (runkosarja) | 7. | 22 | 11 | 4 | 7 | 36-25 | 26 |
| 1979 | I divisioona (loppusarja) | 8. | 29 | 12 | 6 | 11 | 46-40 | 30 |
| 1980 | I divisioona (runkosarja) | 6. | 22 | 10 | 1 | 11 | 38-51 | 21 |
| 1980 | I divisioona (loppusarja) | 7. | 7 | 4 | 1 | 2 | 53-62 | 20 |
| 1981 | I divisioona (runkosarja) | 7. | 22 | 8 | 6 | 8 | 36-42 | 22 |
| 1981 | I divisioona (loppusarja) | 10. |
7 | 2 | 1 | 4 | 47-51 | 16 |
| 1982 | II divisioona (Itälohko) | 3. | 22 | 13 | 5 | 4 | 54-25 | 31 |
| 1983 | II divisioona (Itälohko) | 3. | 22 | 11 | 7 | 4 | 62-30 | 29 |
| 1984 | II divisioona (Itälohko) | 2. | 22 | 9 | 9 | 4 | 39-28 | 27 |
| 1984 | II divisioona (nousukarsinta) | 1. |
2 | 2 | 0 | 0 | 11-1 | 0 |
| 1985 | I divisioona | 5. | 22 | 10 | 5 | 7 | 45-48 | 25 |
| 1986 | I divisioona | 9. | 22 | 7 | 5 | 10 | 35-37 | 19 |
| 1987 | I divisioona | 6. | 22 | 8 | 6 | 8 | 36-34 | 22 |
| 1988 | I divisioona | 2. | 22 | 10 | 9 | 3 | 40-27 | 29 |
| 1988 | I divisioona (nousukarsinta) | 2. | 2 | 0 | 1 | 1 | 3-4 | 0 |
| 1989 | I divisioona | 5. | 22 | 9 | 7 | 6 | 43-31 | 25 |
| 1990 | I divisioona | 5. | 22 | 9 | 5 | 8 | 36-32 | 23 |
| 1991 | I divisioona | 1. |
20 | 13 | 2 | 5 | 42-31 | 28 |
| 2017 | Kolmonen (Kaakkois-Suomen piiri) | 1. |
18 | 16 | 2 | 0 | 56–8 | 50 |
| 2018 | Kakkonen (A-lohko) | 1. |
22 | 12 | 4 | 6 | 52–42 | 40 |
| 2019 | Ykkönen | 9. | 27 | 5 | 7 | 15 | 30-62 | 22 |
| 2020 | Ykkönen | 12. |
22 | 1 | 3 | 18 | 21-69 | 6 |
| 2021 | Kakkonen (A-lohko) | 11. |
22 | 7 | 1 | 14 | 30–58 | 22 |
| 2022 | Kolmonen (Itäinen piiri, lohko B) | 2. | 22 | 15 | 2 | 5 | 57–25 | 47 |
| 2023 | Kolmonen (Itäinen piiri, lohko B) | 1. |
22 | 19 | 1 | 2 | 91–19 | 58 |
| 2024 | Kakkonen (A-lohko) | 7. | 24 | 10 | 5 | 9 | 38–42 | 35 |
| 2025 | Kakkonen (A-lohko) | |||||||
MYPAn ottelut Euroopan jalkapalloliiton alaisissa kansainvälisissä kilpailuissa.[26] Tulos-sarakkeessa MYPAn maalit ensin.
| Kausi | Kilpailu | Kierros | Vastustaja | Tulos |
|---|---|---|---|---|
| 1993–1994 | Cup-voittajien cup | karsintakierros |  Valur | 1–3, 0–1 |
| 1994–1995 | UEFA-cup | karsintakierros |  Inter Bratislava | 3–0, 0–1 |
| 1. kierros |  Boavista | 1–2, 1–1 | ||
| 1995–1996 | UEFA-cup | karsintakierros | Motherwell | 3–1, 0–2 |
| 1. kierros |  PSV | 1–1, 1–7 | ||
| 1996–1997 | Cup-voittajien cup | karsintakierros |  Karabah | 1–0, 1–1 |
| 1. kierros |  Liverpool | 0–1, 1–3 | ||
| 1997–1998 | UEFA-cup | 1. karsintakierros |  Apollon Limassol | 1–1, 0–3 |
| 2000 | Intertoto-cup | 1. kierros |  Neuchâtel Xamax | 1–2, 3–3 |
| 2001–2002 | UEFA-cup | karsintakierros |  Helsingborg | 1–3, 1–2 |
| 2002–2003 | UEFA-cup | karsintakierros |  Odense | 1–0, 0–2 |
| 2003–2004 | UEFA-cup | karsintakierros | Young Boys | 3–2, 2–2 |
| 1. kierros |  Sochaux | 0–1, 0–2 | ||
| 2004 | Intertoto-cup | 1. kierros |  Zlín | 1–1, 2–3 |
| 2005–2006 | UEFA-cup | 1. karsintakierros | TVMK | 1–1, 1–0 |
| 2. karsintakierros | Dundee United | 0–0, 2–2 | ||
| 1. kierros | Grasshopper | 1–1, 0–3 | ||
| 2006–2007 | Mestarien liiga | 1. karsintakierros |  The New Saints | 1–0, 1–0 |
| 2. karsintakierros | København | 2–2, 0–2 | ||
| 2007–2008 | UEFA-cup | 1. karsintakierros |  EB/Streymur | 1–0, 1–1 |
| 2. karsintakierros | Blackburn Rovers | 0–1, 0–2 | ||
| 2010–2011 | Eurooppa-liiga | 1. karsintakierros | Narva Trans | 2–0, 5–0 |
| 2. karsintakierros |  Sant Julià | 3–0, 5–0 | ||
| 3. karsintakierros |  Timișoara | 1–2, 3–3 | ||
| 2012–2013 | Eurooppa-liiga | 1. karsintakierros | Cefn Druids | 0–0, 5–0 |
| 2. karsintakierros | Rapid Bukarest | 1–3, 0–2 | ||
| 2014–2015 | Eurooppa-liiga[48] | 1. karsintakierros | ÍF | 1–0, 0–0 |
| 2. karsintakierros |  Dinamo Minsk | 0–3, 0–0 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
