Lunkinjärvi
järvi Tammelassa Kanta-Hämeessä From Wikipedia, the free encyclopedia
Lunkinjärvi on Kanta-Hämeessä Forssassa ja Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Vaihijoen valuma-alueeseen.[2][1]
| Lunkinjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
| Laskujoki | oja Pitkäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.936.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 129,9 m [1] |
| Rantaviiva | 8,594 km [2] |
| Pinta-ala | 1,1559 km² [2] |
| Keskisyvyys | 5 m [3] |
 Lunkinjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven pinta-ala on 116 hehtaaria ja sen pituus on 2,3 kilometriä ja leveys 900 metriä. Järveen laskee suo- ja metsäojia, joista yhden kautta laskee Lunkisuolla sijaitsevan Paattilammin vedet. Seutu on Tammelan ylänköä, jossa harjut kulkevat pääasiassa kaakko-luode-suuntaisina. Lunkinharjun ja Tujunninharjun muodostama harjujakso patoaa järven pohjoispuolelleen. Järven luusuasta, joka sijaitsee järven kaakoisrannalla, saa alkunsa 1,7 kilometriä pitkä laskuoja Pitkäjärveen. Se seuraa Tujunninharjua kaakkoon, kunnes se oikaisee ennen Valkeavuorta sen linjan yli Pitkäjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 8,6 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsä- ja suomaastoa. Ranta mutkittelee ja siinä vuorottelevat pyöreäpohjaiset lahdelmat ja mäkiset ja terävät niemet. Järvessä on kahdeksan pientä saarta, joista Lunkinturpeen saareen on rakennettu. Forssan ja Tammelan välinen raja kulkee niin, että suurin osa järveä kuuluu Tammelaan. Rajan kulmaus sijaitsee järven selällä olevassa Lunkinturve nimisessä saaressa. Rannoilla sijaitsee 56 loma-asuntoa.[2][1][3]
Lunkijärven vesi on kirkasta ja sen luokitellaan karuksi ja lähdepohjaiseksi järveksi. Veden laatu on erinomainen, mutta näkösyvyys on heikentynyt viime aikoina. Järven läntinen osa on hieman rehevöitynyt. Järveä ei tarvitse hoitokalastaa, sillä kalakannan jakaumat ovat terveellä pohjalla. Läheiset harjut, joista osa järven vedestä on peräisin, on ensimmäisen luokan pohjavesialueita. Haja-asutuksen, mikä koostuu vain loma-asutuksesta, ei käsittele likavesiää ja siksi alueelle suunnitellaan viemäriverkostoa.[3][4]
Vuonna 2012 suoritettiin järvellä koekalastus. Sen mukaan järven pieni kalakanta muodostuu tavallisista kalalajeista: ahven, särki, siika, hauki ja kiiski. Yleisimmät lajit lukumäärältään ja elopainoltaan olivat ahven ja särki. Osa hauista ovat varsin suuria.[4] Järveen on istutettu vuosittain siikaa, joka menestyy siinä hyvin. Vahva rapukanta on tuhoutunut rapuruton takia.[5]
Järven itäpään alueita on vallattu geologisia tutkimuksia silmällä pitäen. Kalliossa on kultaa ja arseenia kohonneina pitoisuuksina.[6]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
