Luigi Romersa

Luigi Romersa (5. heinäkuuta 1917 Boretto, Italia – 19. maaliskuuta 2007 Rooma, Italia) oli italialainen toimittaja, kirjailija ja sotakirjeenvaihtaja.

Toimittajan ura

Valmistuttuaan Parman yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta Romersa aloitti journalistina vuonna 1937 Gazzetta di Parma -lehdessä.

Toisen maailmansodan aikana Romersa toimi Italian fasistihallituksen sotakirjeenvaihtajana useille sanomalehdille, joista huomattavimpia olivat Corriere della Sera ja Il Messaggero.

Romersa väitti saaneensa olla läsnä todistamassa Saksan onnistunutta atomipommikoetta toimiessaan lyhyen aikaa Benito Mussolinin virallisena lähettiläänä.^[1] Myös saksalaisen historioitsijan Rainer Karlschin kirjan mukaan kyseinen ydinkoe tapahtui lokakuun alkupuolella vuonna 1944 Itämeressä sijaitsevalla Rügenin saarella. Romersan todistuksesta huolimatta väitettyä ydinkoetta ei ole saatu pitävästi todistettua muista lähteistä. Joitain löyhiä aihetodisteita löytyy, esimerkiksi Hans-Ulrich Rudelin maininta keskustelusta Adolf Hitlerin kanssa 29. maaliskuuta 1944.^[2]

Sodan jälkeen Romersa työskenteli milanolaisen Tempo-lehden erikoislähettiläänä.

Vuoden 1956 Suezin kriisin ja myöhemmin kuuden päivän sodan aikana Romersa raportoi sotien tapahtumista paikan päällä.

Wernher von Braunin ystävänä Romersalla oli myös hyvä tilaisuus kirjoittaa runsaasti lehtijuttuja kuumatkoista.

Lähteet

1. Hooper, John: Author fuels row over Hitler's bomb The Guardian. 30.9.2005. Guardian News and Media. Viitattu 4.2.2009. (englanniksi)
2. Rudel, Hans-Ulrich: ”Kolmastoista luku: Pako Dnestrille”, Stuka-lentäjä, s. 154. (6. painos. Alkuteos Mein Kriegstagebuch) Suomentanut Hannu Valtonen. Helsinki: Koala, 2000. ISBN 978-952-229-137-0 "Erityisesti hän selostaa minulle V-aseita, joiden käyttö on juuri alkanut. Vaikutusta ei pidä nyt yliarvioida, hän tuumii, koska ammusten osumatarkkuus on vielä sangen huono. Se ei olisi nyt niin oleellista, koska hän tahtoo saada ainoastaan kunnolla lentäviä raketteja. Myöhemmin ei käytettäisi tavanomaista räjähdysainetäytettä niin kuin nykyisin, vaan jotain muuta, joka olisi niin valtavaa, että viimeistään silloin sillä saavutettaisiin sodassa myönteinen ratkaisu. Sen kehittely olisi jo edistynyt pitkälle ja lopullinen valmistus olisi pian odotettavissa. Minulle kaikki on ehdottomasti uutta enkä voi sitä kuvitella. Myöhemmin kuulen, että uuden raketin räjähdysvaikutus perustuu atomivoimaan."

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.