Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista

Tämä on luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista (turk. Osmanlı İmparatorluğu Padişahları). Luettelo alkaa Osmanivaltion perustajasta Osman I:stä, joka perusti dynastian vuonna 1299, ja loppuu viimeiseen islamin kalifiin Abdul Mejid II:een.^[1]

Osmanien valtakunnan sulttaani
Osmanlı İmparatorluğu Padişahları
Sulttaanin käyttämä lippu
Viimeinen sulttaani Mehmed VI
Virka-asunto	Dolmabahçen palatsi (1853–1889; 1909–1922)
Nimittäjä	pääsääntöisesti edeltäjä
Kauden pituus	elinikäinen
Perustettu	n. 1300
Ensimmäinen	Osman I
Viimeinen	Mehmed VI
Lakkautettu	1. marraskuuta 1922

Historiaa

Osmanien valtakunnan nimi viittaa Osmanin dynastiaan, joka puolestaan on saanut nimensä dynastian perustajasta, Osman I:stä, joka perusti sekä dynastian että valtakunnan vuoden 1300 tienoilla.^[2] Osmanin isä Ertuğrul oli kuitenkin perustanut pienen ruhtinaskunnan Söğütin kaupungin ympärillä, mistä valtakunta lähti kasvamaan.^[3]

Sulttaanit hallitsivat valtakuntaansa katkeamatta hieman yli 600 vuotta. Poikkeuksena tähän oli interregnum vuosina 1402–1413, jolloin Timur voitti Bayezid I:n Ankaran taistelussa, otti tämän vangikseen, ja Osmanien valtakunta ajautui sisäiseen kaaokseen, kunnes Mehmed I nousi hallitsijaksi.^[4]

Turkin parlamentti lakkautti sulttaanikunnan 1. marraskuuta 1922. Viimeinen sulttaani Mehmed VI pakeni maasta 17. marraskuuta.^[5] Osmanien kalifaatti lakkautettiin 3. maaliskuuta 1924, ja kalifin titteliä käyttänyt Abd-ul-Mejid II pakeni maasta seuraavana päivänä.^[6]

Vallanperimys

Valta ei periytynyt suoraan isältä vanhimmalle pojalle, vaan sulttaani valitsi pojistaan sen, jonka katsoi olevan kaikista pätevin. Kruununprinssi harjoitteli hallitsijan vastuuta toimimalla sulttaanin nimittämänä kuvernöörinä jollakin tietyllä alueella. Tästä tavasta luovuttiin myöhemmin.^[4]

Mehmed II antoi määräyksen, jonka mukaan uudella sulttaanilla oli valta teloituttaa potentiaaliset vallantavoittelijat (mm. veljensä), jotka saattoivat aloittaa kapinan uutta sulttaania vastaan. Tämän tavoitteena oli estää uusi interregnum, ja Koraania tulkittiin siten, että valtakunnan rauhanomainen elo on tärkeämpi kuin yksittäisen ihmisen henki.^[7] Yleisin teloitustapa oli kuristaminen jousen jänteellä, koska kuninkaallisen veren vuodattaminen oli tabu.^[8] Mehmed III:n noustua valtaan hän teloitutti 19 veljeään, mutta sittemmin osa sulttaaneista lakkasi lähettämästä poikiaan kuvernööreiksi, vaan pitivät näitä pääkaupungissa tiukan valvonnan alla ns. häkeissä.^[9]

Ainoastaan sulttaanin asema oli perinnöllinen hallitsijasuvun sisällä, ja kaikkien muiden hallinnon tehtävissä työskentelevien sukulaisten tuli ansaita paikkansa.^[10]

Tittelit ja valta

Sulttaanilla oli runsaasti titteleitä aikakaudesta riippuen. Ensimmäinen titteliä sulttaani käyttänyt hallitsija oli Murad I.^[4] Käytetyin titteli kuitenkin lienee padişah, joka lainattiin persian kielestä ja tarkoittaa "kuninkaiden kuningasta". Sitä käytettiin yhtä usein kuin titteliä sulttaani.^[11] Vuonna 1517 Osmanien valtakunta valloitti Egyptin, jonka kalifi vietiin Istanbuliin. Myöhemmin sulttaani Selim I otti kalifin tittelin itselleen.^[12] Selim otti itselleen myös tittelin kahden pyhän moskeijan suojelija.^[13]

Virallisesti sulttaanilla oli absoluuttinen valta kaikkialla valtakunnassaan, mutta käytännössä valtakunnan eri alueille myönnettiin autonomia toimivan paikallishallinnon järjestämiseksi etenkin Balkanilla.^[4] Sulttaanin valtaa pyrittiin rajoittamaan 1800-luvulla perustuslain avulla. Sulttaani Abd-ul-Hamid II yritti olla perustuslaillinen hallitsija, kunnes muutti mielensä. Nuorturkkilaiset ajoivat perustuslaillisuutta ja aloittivat vuonna 1908 kapinan, jonka päätteeksi perustuslaki otettiin käyttöön.^[10]

Luettelo sulttaaneista

Järjestys	Sulttaani		Valtakausi alkoi	Valtakausi loppui	Kuninkaallinen sinetti	Perhesuhde
1	Osman I		1299	1324		Ertuğrulin poika
2	Orhan I		1324	1362		Osman I:n poika
3	Murad I		1362	15. kesäkuuta 1389		Orhanin poika
4	Bayezid I		15. kesäkuuta 1389	20. heinäkuuta 1402		Murad I:n poika
Interregnum 20. heinäkuuta 1402 – 5. heinäkuuta 1413 Hajaannuskausi, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta hallitsijaa.
5	Mehmed I		5. heinäkuuta 1413	26. toukokuuta 1421		Bayezid I:n poika
6	Murad II		25. kesäkuuta 1421	1444		Mehmed I:n poika
7	Mehmed II		1444	1446		Murad II:n poika
8	Murad II (toinen valtakausi)		1446	3. helmikuuta 1451		Mehmed I:n poika
9	Mehmed II		3. helmikuuta 1451	3. toukokuuta 1481		Murad II:n poika
10	Bayezid II		19. toukokuuta 1481	25. huhtikuuta 1512		Mehmed II:n poika
11	Selim I		25. huhtikuuta 1512	21. syyskuuta 1520		Bayezid II:n poika
12	Suleiman I Suuri		30. syyskuuta 1520	6. tai 7 . syyskuuta 1566		Selim I:n poika
13	Selim II		29. syyskuuta 1566	21. joulukuuta 1574		Suleiman I:n poika
14	Murat III		22. joulukuuta 1574	16. tammikuuta 1595		Selim II:n poika
15	Mehmed III		27. tammikuuta 1595	20. tai 21. joulukuuta 1603		Murat III:n poika
16	Ahmed I		21. joulukuuta 1603	22. marraskuuta 1617		Mehmed III:n poika
16	Mustafa I		22. marraskuuta 1617	26. helmikuuta 1618		Mehmed III:n poika
17	Osman II		26. helmikuuta 1618	19. toukokuuta 1622		Ahmed I:n poika
18	Mustafa I		20. toukokuuta 1622	10. syyskuuta 1623		Osman II:n veljenpoika
19	Murat IV		10. syyskuuta 1623	8. tai 9. helmikuuta 1640		Ahmed I:n poika
20	Ibrahim I		9. helmikuuta 1640	8. elokuuta 1648		Ahmed I:n poika
21	Mehmed IV		8. elokuuta 1648	8. marraskuuta 1687		Ibrahimin poika
22	Suleiman II		8. marraskuuta 1687	22. kesäkuuta 1691		Ibrahimin poika
23	Ahmed II		22. kesäkuuta 1691	6. helmikuuta 1695		Ibrahimin poika
24	Mustafa II		6. helmikuuta 1695	22. elokuuta 1703		Mehmed IV:n poika
25	Ahmed III		22. elokuuta 1703	1. tai 2. lokakuuta 1730		Mehmed IV:n poika
26	Mahmud I		2. lokakuuta 1730	13. joulukuuta 1754		Mustafa II:n poika
27	Osman III		13. joulukuuta 1754	29. tai 30. lokakuuta 1757		Mustafa II:n poika
28	Mustafa III		30. lokakuuta 1757	21. tammikuuta 1774		Ahmed III:n poika
29	Abd-ul-Hamid I		21. tammikuuta 1774	6. tai 7. huhtikuuta 1789		Ahmed III:n poika
30	Selim III		7. huhtikuuta 1789	29. toukokuuta 1807		Mustafa III
31	Mustafa IV		29. toukokuuta 1807	28. heinäkuuta 1808		Abd-ul-Hamid I:n poika
32	Mahmud II		28. heinäkuuta 1808	1. heinäkuuta 1839		Abd-ul-Hamid I:n poika
33	Abd-ul-Mejid		1. heinäkuuta 1839	25. kesäkuuta 1861		Mahmud II:n poika
34	Abd-ul-Aziz		25. kesäkuuta 1861	30. toukokuuta 1876		Mahmud II:n poika
35	Murat V		30. toukokuuta 1876	31. elokuuta 1876		Abd-ul-Mejidin poika
36	Abd-ul-Hamid II		31. elokuuta 1876	27. huhtikuuta 1909		Abd-ul-Mejidin poika
37	Mehmed V		27. huhtikuuta 1909	3. heinäkuuta 1918		Abd-ul-Mejidin poika
38	Mehmed VI		4. heinäkuuta 1918	1. marraskuuta 1922		Abd-ul-Mejidin poika
Tasavaltainen kalifaatti
39 (1)	Abdul-ul-Mejid II		18. marraskuuta 1922	3. maaliskuuta 1924		Abd-ul-Azizin poika

Lähde:^[14][15]

Katso myös

• Ertuğrul Osman, Şehzade, viimeinen hallinneen sulttaanin poika ja Osmanli-suvun päämies vuoteen 2009.

Lähteet

• Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0

Viitteet

1. Lapidus 2022, s. 332-333
2. Ottoman Empire | Facts, History, & Map Encyclopædia Britannica. 26.10.2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
3. The Sultans of the Ottoman Empire: 1300 to 1924 ThoughtCo. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
4. Khan, Syed Muhammad: Ottoman Empire World History Encyclopedia. 2020. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
5. Mehmed VI | Reign of Abdülmecid, Last Caliph & Exile Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
6. Abdülmecid II | Reformer, Last Sultan, Caliph Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
7. Buğra Ekinci, Ekrem: The history of fratricide in the Ottoman Empire - Part 1 Daily Sabah. 7.8.2015. Viitattu 29.10.2023. (englanti)
8. The night 19 Ottoman princes were killed by their brother Royal Central. 3.8.2020. Viitattu 29.10.2023. (englanti)
9. Becoming a sultan in the Ottoman Turkey Museum of King Jan III’s Palace at Wilanów. 2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
10. Why the Ottoman Empire rose and fell National Geographic Society. 6.12.2019. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
11. Ottoman rulers - sultan, khan, padişah and caliph Hürriyet Daily News. 30.11.2013. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
12. Caliphs All About Turkey. 2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
13. Story behind the king’s title Arab News. 27.1.2015. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
14. Ottoman Empire - Sultans, Dynasties, Legacy Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)
15. Ottoman Web Side Sultans. Osmali700. Viitattu 13.04.2013.