Remove ads
Wikimedia-luetteloartikkeli From Wikipedia, the free encyclopedia
Tämä on luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista (turk. Osmanlı İmparatorluğu Padişahları). Luettelo alkaa Osmanivaltion perustajasta Osman I:stä, joka perusti dynastian vuonna 1299, ja loppuu viimeiseen islamin kalifiin Abdul Mejid II:een.[1]
Osmanien valtakunnan sulttaani | |
---|---|
Osmanlı İmparatorluğu Padişahları | |
Sulttaanin käyttämä lippu | |
Viimeinen sulttaani Mehmed VI | |
Virka-asunto | Dolmabahçen palatsi (1853–1889; 1909–1922) |
Nimittäjä | pääsääntöisesti edeltäjä |
Kauden pituus | elinikäinen |
Perustettu | n. 1300 |
Ensimmäinen | Osman I |
Viimeinen | Mehmed VI |
Lakkautettu | 1. marraskuuta 1922 |
Osmanien valtakunnan nimi viittaa Osmanin dynastiaan, joka puolestaan on saanut nimensä dynastian perustajasta, Osman I:stä, joka perusti sekä dynastian että valtakunnan vuoden 1300 tienoilla.[2] Osmanin isä Ertuğrul oli kuitenkin perustanut pienen ruhtinaskunnan Söğütin kaupungin ympärillä, mistä valtakunta lähti kasvamaan.[3]
Sulttaanit hallitsivat valtakuntaansa katkeamatta hieman yli 600 vuotta. Poikkeuksena tähän oli interregnum vuosina 1402–1413, jolloin Timur voitti Bayezid I:n Ankaran taistelussa, otti tämän vangikseen, ja Osmanien valtakunta ajautui sisäiseen kaaokseen, kunnes Mehmed I nousi hallitsijaksi.[4]
Turkin parlamentti lakkautti sulttaanikunnan 1. marraskuuta 1922. Viimeinen sulttaani Mehmed VI pakeni maasta 17. marraskuuta.[5] Osmanien kalifaatti lakkautettiin 3. maaliskuuta 1924, ja kalifin titteliä käyttänyt Abd-ul-Mejid II pakeni maasta seuraavana päivänä.[6]
Valta ei periytynyt suoraan isältä vanhimmalle pojalle, vaan sulttaani valitsi pojistaan sen, jonka katsoi olevan kaikista pätevin. Kruununprinssi harjoitteli hallitsijan vastuuta toimimalla sulttaanin nimittämänä kuvernöörinä jollakin tietyllä alueella. Tästä tavasta luovuttiin myöhemmin.[4]
Mehmed II antoi määräyksen, jonka mukaan uudella sulttaanilla oli valta teloituttaa potentiaaliset vallantavoittelijat (mm. veljensä), jotka saattoivat aloittaa kapinan uutta sulttaania vastaan. Tämän tavoitteena oli estää uusi interregnum, ja Koraania tulkittiin siten, että valtakunnan rauhanomainen elo on tärkeämpi kuin yksittäisen ihmisen henki.[7] Yleisin teloitustapa oli kuristaminen jousen jänteellä, koska kuninkaallisen veren vuodattaminen oli tabu.[8] Mehmed III:n noustua valtaan hän teloitutti 19 veljeään, mutta sittemmin osa sulttaaneista lakkasi lähettämästä poikiaan kuvernööreiksi, vaan pitivät näitä pääkaupungissa tiukan valvonnan alla ns. häkeissä.[9]
Ainoastaan sulttaanin asema oli perinnöllinen hallitsijasuvun sisällä, ja kaikkien muiden hallinnon tehtävissä työskentelevien sukulaisten tuli ansaita paikkansa.[10]
Sulttaanilla oli runsaasti titteleitä aikakaudesta riippuen. Ensimmäinen titteliä sulttaani käyttänyt hallitsija oli Murad I.[4] Käytetyin titteli kuitenkin lienee padişah, joka lainattiin persian kielestä ja tarkoittaa "kuninkaiden kuningasta". Sitä käytettiin yhtä usein kuin titteliä sulttaani.[11] Vuonna 1517 Osmanien valtakunta valloitti Egyptin, jonka kalifi vietiin Istanbuliin. Myöhemmin sulttaani Selim I otti kalifin tittelin itselleen.[12] Selim otti itselleen myös tittelin kahden pyhän moskeijan suojelija.[13]
Virallisesti sulttaanilla oli absoluuttinen valta kaikkialla valtakunnassaan, mutta käytännössä valtakunnan eri alueille myönnettiin autonomia toimivan paikallishallinnon järjestämiseksi etenkin Balkanilla.[4] Sulttaanin valtaa pyrittiin rajoittamaan 1800-luvulla perustuslain avulla. Sulttaani Abd-ul-Hamid II yritti olla perustuslaillinen hallitsija, kunnes muutti mielensä. Nuorturkkilaiset ajoivat perustuslaillisuutta ja aloittivat vuonna 1908 kapinan, jonka päätteeksi perustuslaki otettiin käyttöön.[10]
Järjestys | Sulttaani | Valtakausi alkoi | Valtakausi loppui | Kuninkaallinen sinetti | Perhesuhde | |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Osman I | 1299 | 1324 | Ertuğrulin poika | ||
2 | Orhan I | 1324 | 1362 | Osman I:n poika | ||
3 | Murad I | 1362 | 15. kesäkuuta 1389 | Orhanin poika | ||
4 | Bayezid I | 15. kesäkuuta 1389 | 20. heinäkuuta 1402 | Murad I:n poika | ||
Interregnum 20. heinäkuuta 1402 – 5. heinäkuuta 1413 Hajaannuskausi, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta hallitsijaa. | ||||||
5 | Mehmed I | 5. heinäkuuta 1413 | 26. toukokuuta 1421 | Bayezid I:n poika | ||
6 | Murad II | 25. kesäkuuta 1421 | 1444 | Mehmed I:n poika | ||
7 | Mehmed II | 1444 | 1446 | Murad II:n poika | ||
8 | Murad II (toinen valtakausi) | 1446 | 3. helmikuuta 1451 | Mehmed I:n poika | ||
9 | Mehmed II | 3. helmikuuta 1451 | 3. toukokuuta 1481 | Murad II:n poika | ||
10 | Bayezid II | 19. toukokuuta 1481 | 25. huhtikuuta 1512 | Mehmed II:n poika | ||
11 | Selim I | 25. huhtikuuta 1512 | 21. syyskuuta 1520 | Bayezid II:n poika | ||
12 | Suleiman I Suuri | 30. syyskuuta 1520 | 6. tai 7 . syyskuuta 1566 | Selim I:n poika | ||
13 | Selim II | 29. syyskuuta 1566 | 21. joulukuuta 1574 | Suleiman I:n poika | ||
14 | Murat III | 22. joulukuuta 1574 | 16. tammikuuta 1595 | Selim II:n poika | ||
15 | Mehmed III | 27. tammikuuta 1595 | 20. tai 21. joulukuuta 1603 | Murat III:n poika | ||
16 | Ahmed I | 21. joulukuuta 1603 | 22. marraskuuta 1617 | Mehmed III:n poika | ||
16 | Mustafa I | 22. marraskuuta 1617 | 26. helmikuuta 1618 | Mehmed III:n poika | ||
17 | Osman II | 26. helmikuuta 1618 | 19. toukokuuta 1622 | Ahmed I:n poika | ||
18 | Mustafa I | 20. toukokuuta 1622 | 10. syyskuuta 1623 | Osman II:n veljenpoika | ||
19 | Murat IV | 10. syyskuuta 1623 | 8. tai 9. helmikuuta 1640 | Ahmed I:n poika | ||
20 | Ibrahim I | 9. helmikuuta 1640 | 8. elokuuta 1648 | Ahmed I:n poika | ||
21 | Mehmed IV | 8. elokuuta 1648 | 8. marraskuuta 1687 | Ibrahimin poika | ||
22 | Suleiman II | 8. marraskuuta 1687 | 22. kesäkuuta 1691 | Ibrahimin poika | ||
23 | Ahmed II | 22. kesäkuuta 1691 | 6. helmikuuta 1695 | Ibrahimin poika | ||
24 | Mustafa II | 6. helmikuuta 1695 | 22. elokuuta 1703 | Mehmed IV:n poika | ||
25 | Ahmed III | 22. elokuuta 1703 | 1. tai 2. lokakuuta 1730 | Mehmed IV:n poika | ||
26 | Mahmud I | 2. lokakuuta 1730 | 13. joulukuuta 1754 | Mustafa II:n poika | ||
27 | Osman III | 13. joulukuuta 1754 | 29. tai 30. lokakuuta 1757 | Mustafa II:n poika | ||
28 | Mustafa III | 30. lokakuuta 1757 | 21. tammikuuta 1774 | Ahmed III:n poika | ||
29 | Abd-ul-Hamid I | 21. tammikuuta 1774 | 6. tai 7. huhtikuuta 1789 | Ahmed III:n poika | ||
30 | Selim III | 7. huhtikuuta 1789 | 29. toukokuuta 1807 | Mustafa III | ||
31 | Mustafa IV | 29. toukokuuta 1807 | 28. heinäkuuta 1808 | Abd-ul-Hamid I:n poika | ||
32 | Mahmud II | 28. heinäkuuta 1808 | 1. heinäkuuta 1839 | Abd-ul-Hamid I:n poika | ||
33 | Abd-ul-Mejid | 1. heinäkuuta 1839 | 25. kesäkuuta 1861 | Mahmud II:n poika | ||
34 | Abd-ul-Aziz | 25. kesäkuuta 1861 | 30. toukokuuta 1876 | Mahmud II:n poika | ||
35 | Murat V | 30. toukokuuta 1876 | 31. elokuuta 1876 | Abd-ul-Mejidin poika | ||
36 | Abd-ul-Hamid II | 31. elokuuta 1876 | 27. huhtikuuta 1909 | Abd-ul-Mejidin poika | ||
37 | Mehmed V | 27. huhtikuuta 1909 | 3. heinäkuuta 1918 | Abd-ul-Mejidin poika | ||
38 | Mehmed VI | 4. heinäkuuta 1918 | 1. marraskuuta 1922 | Abd-ul-Mejidin poika | ||
Tasavaltainen kalifaatti | ||||||
39 (1) | Abdul-ul-Mejid II | 18. marraskuuta 1922 | 3. maaliskuuta 1924 | Abd-ul-Azizin poika |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.