yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä From Wikipedia, the free encyclopedia
Loretta Lynn, o.s. Webb (14. huhtikuuta 1932 – 4. lokakuuta 2022[1]) oli yhdysvaltalainen country-musiikin laulaja-lauluntekijä. Hän oli 1960–1970-lukujen johtavia naispuolisia countryartisteja.
Loretta Webb syntyi Kentuckyn maaseudulla pieneen yksihuoneiseen mökkiin. Hän oli hiilikaivostyöläisen tytär, ja hänellä oli seitsemän sisarusta. Loretta meni naimisiin 15-vuotiaana kuusi vuotta vanhemman Oliver Lynnin kanssa. Pari oli naimisissa 48 vuotta, vaikka Oliver Lynn oli toistuvasti uskoton ja taisteli alkoholismin kanssa. He saivat kuusi lasta. Niistä kolme syntyi, ennen kuin Loretta oli täyttänyt 20 vuotta.[2]
Lynn sai vuonna 1953 mieheltään lahjaksi kitaran. Tämän jälkeen hän perusti veljensä Jay Leen kanssa yhtyeen Loretta and the Trailbrazers. Lynnin ensimmäinen single oli vuonna 1960 julkaistu ”I’m a Honky-Tonk Girl”. Lynn kiersi markkinoimassa sitä miehensä kanssa eri radioasemilla. Se ylsi country-listan 20 parhaan joukkoon, ja sen ansiosta Lynn teki levytyssopimuksen Decca Recordsin kanssa.[2]
Lynnin ensimmäinen hittikappale oli vuonna 1962 julkaistu ”Success”. Hänen ensimmäinen albuminsa oli puolestaan vuoden 1963 Loretta Lynn Sings, joka nousi country-listalla toiseksi.[3] Lynnin ensimmäinen listaykköseksi noussut kappale oli vuonna 1966 julkaistu ”Don’t Come Home A-Drinkin’ (With Lovin’ on Your Mind)”. Sen jälkeen hän levytti 15 muutakin listaykköseksi noussutta kappaletta.[2]
Lynn julkaisi vuosien 1964–1976 aikana vähintään kaksi albumia vuodessa ja parhaimpina vuosina peräti neljä albumia. Hänen tuotantotahtinsa hidastui 1980-luvun puolivälissä, mutta hän jatkoi silti edelleen uraansa. Lynn teki soolotuotannon lisäksi yhteistyötä monien artistien kanssa. Conway Twittyn kanssa hän teki 10 albumia, ja vuonna 1993 hän levytti Dolly Partonin ja Tammy Wynette kanssa albumin Honky Tonk Angels.[2]
Lynn palasi huipulle vielä uransa loppuvaiheessa, kun vuonna 2004 julkaistusta albumista Van Lear Rose tuli hänen siihen astisen uran menestynein levy. Sen jälkeen hän ylitti tuonkin saavutuksen albumilla Full Circle (2016), jolla hän lauloi duetot Willie Nelsonin ja Elvis Costellon kanssa.[2] Lynn julkaisi tämän jälkeen vielä albumit 2018 julkaistu Wouldn’t It Be Great (2018) ja Still Woman Enough (2021).[4]
Lynnille voitti uransa aikana kolme Grammy-palkintoa ja oli kaikkian 18 kertaa ehdokkaana.[2] Hän sai Academy of Country Musicin ”vuosikymmenen artistin” arvonimen 1970-luvulla, ja hänellä on tähti Hollywood Walk of Famella.
Loretta Lynn valittiin vuonna 1988 Country Music Hall of Fameen, ja hänelle myönnettiin Presidential Medal of Freedom -kunniamerkki vuonna 2013.[5] Vuonna 2009 Lynnin single ”Coal Miner’s Daughter” (1970) valittiin mukaan Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[6] Albumi Don’t Come Home a Drinkin’ (With Lovin’ on Your Mind) (1967) valittiin vuonna 2005 julkaistuun hakuteokseen 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään[7].
Lynnin omaelämäkerran pohjalta Michael Apted ohjasi elokuvan Kaivosmiehen tytär (1980), jossa laulajaa näyttelee Sissy Spacek.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
