Lauritsalan työväentalo
työväentalo Lappeenrannassa From Wikipedia, the free encyclopedia
työväentalo Lappeenrannassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Lauritsalan työväentalo on Lappeenrannassa Hakalin kaupunginosassa sijaitseva työväentalo. Talo on rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on suojeltu yleiskaavassa. Talo tunnetaan myös nimellä Hakalin työväentalo.
| Lauritsalan työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Hakalinkatu 1 |
| Sijainti | Lappeenranta, Hakali |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Suunnittelija | rakennusmestari Antti J. Öhman |
| Rakennuttaja | Lauritsalan Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Lauritsalan Sos.dem. Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1,5 |
| Kerrosala | 700 m² |
 |
|
Lauritsalan sahan työntekijät perustivat työväenyhdistyksen 1902. Lauritsalan sahan työväenyhdistys liittyi jo samana vuonna Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Vuoden 1905 lopussa yhdistyksessä oli 238 jäsentä, joista suurin osa oli miehiä. Heti alkuvuosina perustettiin kuitenkin oma naisosasto sekä soitto- ja laulukunta.[1] Vuonna 1906 yhdistyksen jäsenistä kaksi oli Lappeen kunnan kunnanvaltuutettuina.[2] Ensimmäiset kokoukset pidettiin yhdistysten jäsenten kodeissa, kunnes sahan isännöitsijä antoi luvan kokoontua sahan lukutuvassa. Sahan johto lahjoitti yhdistykselle myös tarpeettomaksi käyneen kirjaston.[3] Vuonna 1906 yhdistyksen omistamassa kirjastossa oli 88 nidettä.[2] Sahan johto kielsi lukutuvan käytön vuonna 1908 vedoten liian äänekkäisiin tanssi-iltoihin ja paikkojen sotkuisuuteen tapahtumien jälkeen.[3]
Oman talon rakentaminen alkoi keväällä 1909. Piirustukset ja kustannusarvion oli laatinut rakennusmestari Antti Öhman. Rakennuslainan takauksena käytettiin yhdistyksen aiemmin rakennuttamaa osuusliike Onnin kauppahuonetta. Kesän 1909 aikana työväentalon tontilla järjestettiin lukuisat juhlat ja komeat arpajaiset rakennusrahaston kartuttamiseksi.[4] Tontin vuokra-asia, rahojen riittävyys ja työmaajuopottelu aiheuttivat huolta, mutta lopulta talo valmistui alkuperäisiä suunnitelmia pienempänä. Vihkiäisiä vietettiin 30. lokakuuta 1910. Talo osoittautui nopeasti liian pieneksi ja vuonna 1917 talon laajennuspiirustukset tilattiin rakennusmestari Öhmanilta. Piirustukset käsittivät useita lisähuoneita eteisineen ja pienine pesuhuoneineen. Sahan isännöitsijä Salvesen lahjoitti yhdistykselle 30 000 markkaa rakennushankkeeseen. Ilmeisesti suunnitelmien toteutus venyi sisällissodan jälkeiseen aikaan, jolloin muun muassa ravintolan yhteyteen rakennettiin keittiö.[4][5] Sisällissodan jälkeen talo tarvitsi peruskorjausta ja laajennuksen yhteydessä hirsirunkoinen talo vuorattiin laudoilla. Tontti ostettiin omaksi vuonna 1927. Taloa laajennettiin 1930-luvulla H. Malleniuksen (piirustukset v. 1936) ja O. Autereen (piirustukset v. 1937) suunnitelmien mukaan. Tässä yhteydessä vuoraamattomat sisäseinät juhlasalissa, eteisessä, ravintolassa ja yläsalissa vuorattiin Oulutapeteilla ja alaosa paneloitiin. Muissa tiloissa seinät vuorattiin kovalevyillä. Näyttämön sijainti vaihdettiin juhlasalin toisesta päästä toiseen ja samalla eteinen/sisäänkäynti siirtyi entisen näyttämön paikalle Hakalintien varteen. Näyttämön taakse rakennettiin uudet pukuhuoneet ja urheiluseura Teräkselle painihuone. Talon puulämmitys korvattiin vuonna 1958 osin öljy-sähkölämmityksellä. Talo sai vesijohdon ja viemäröinnin vuonna 1950 ja wc-tilat vuonna 1969. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, vahtimestarin huoneen ja keittiön asunto, pieni sali, painisali, johtokunnan huone sekä 2 kokoushuonetta.[6][5]
Heti alkuvaiheessa yhdistykseen perustettiin naisosasto, näytelmäseura, laulukuoro ja soittokunta. Urheiluseura Teräs perustettiin vuonna 1910. Oman talon valmistuminen mahdollisti vilkkaan yhdistystoiminnan.[4] Yhdistys rakennutti tanssilavan omistamalleen tontille vuonna 1915, mikä lisäsi talon käyttöä entisestään. Sisällissodan aikana talo takavarikoitiin ja yhdistys sai sen takaisin kesäkuussa 1919. Yhdistys menetti sisällissodassa 44 jäsentä. Toiminta hiipui 1920-luvulla. Taloudelliset vaikeudet heikensivät yhdistyksen seurojen toimintamahdollisuuksia ja puolueristiriidat vaikeuttivat toimintaa. Osin syynä oli kehittynyt linja-autoliikenne, jonka avulla alueen asukkaat siirtyivät entistä helpommin viettämään vapaa-aikaa Lappeenrantaan. Yhdistys toimi aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja erityisesti Lauritsalan kauppalan aikana yhdistys osallistui voimakkaasti kauppalan kehittämiseen. Lauritsalan Sos.dem kunnallisjärjestö kokoontui työväentalolla ja lamavuosien aikana työväentalolta käsin jaettiin ruokaa työttömyydestä kärsiville. Talvi- ja jatkosodan aikana työväentaloa käytettiin sotilasmajoitukseen.[5][4] Lauritsalan ensimmäinen elokuvateatteri toimi työväentalolla. Esitykset alkoivat vuonna 1938 elokuvalla Tarzan peloton. Yhdistys toimi aktiivisesti edelleen 1980-luvulla, jolloin talolla järjestettiin nuorisotoimintaa, kokouksia, tansseja, urheilutoimintaa, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä tuettiin työntekijöitä mm. tarjoilemalla soppaa Kaukaan sahan lakkolaisille.[3][6] Nykyään talon aktiivisimpia käyttäjiä ovat Lauritsalan eläkkeensaajat, jotka kokoontuvat talolla 4 kertaa viikossa. Talolla kokoontuvat myös Nuoret Kotkat kerran viikossa. Martoilla on oma tila talolla, naisosasto kokoontuu säännöllisesti ja Lappeenrannan työväen soittokunta harjoittelee entisessä painisalissa. Yksi huone on vuokrattu bändille, samoin talonmiehen asunto on vuokrattu. Juhlasalia vuokrataan myös ulkopuolisille. Osa yhdistyksen vanhasta kirjastosta on tallessa työväentalon yläkerrassa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
