suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja,[2] joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.[1] Hänet palkittiin vuosina 1989 ja 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla.[3] Törhönen on ohjannut 13 pitkää elokuvaa.
| Lauri Törhönen | |
|---|---|
 Lauri Törhönen Helsingin kirjamessuilla 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1947 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | elokuva- ja televisio-ohjaaja, elokuvataiteen professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Taideteollinen korkeakoulu (TaiK 1976) |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Palkinnot |
elokuvataiteen valtionpalkinto 1989 ja 2007 Grand Prix elokuvafestivaaleilta Argentiinasta 2000[1] Topelius-palkinto 2010 |
Törhönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976.[4] Ennen ensimmäistä pitkän elokuvan ohjausta (Palava enkeli, 1984) hän toimi muun muassa apulaisohjaajana Helsingissä kuvatuissa amerikkalaiselokuvissa, kuten Warren Beattyn Punaiset (1981) ja Michael Aptedin Gorkin puisto (1983).[4] Hollywoodilaista agentti- ja trilleri-teemaa Törhönen on myös itse viljellyt omissa elokuvissaan (Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri, 1986; Kasvoton mies, 1995). Törhönen ohjasi neljä Vares-elokuvaa vuosina 2011–2012.
Törhönen on ohjannut Salatut elämät -televisiosarjan jaksoja,[4] ja hänen poikansa Risto Törhönen esitti sarjassa Niko Vainiota vuosina 2004–2007.
Törhönen on toiminut elokuvaohjauksen ja -tuotannon opettajana eri oppilaitoksissa vuodesta 1975 lähtien.[5] Vuosina 1995–2006[6] hän toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina.[4][1]
Törhönen on julkaissut viisi romaania. Vuonna 2010 hänen palkittiin Topelius-palkinnolla nuortenromaanista Sello & Pallo.[7]
Vuosina 1993–2000 Törhönen oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä.[5]
Törhönen esitti syksyllä 2023 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa väitöstutkielmansa Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit: etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet.[8] Samuli Tiikkaja ruttasi Helsingin Sanomissa Törhösen väitöskirjan epäakateemisena ja luonnehti Törhösen käytöstä väitöstilaisuudessa: tämä ”kolisteli akateemisen protokollan läpi isännän ottein” kunnioittamatta vastaväittäjää.[9]
Yliopistonlehtori Sanna Ryynäsen mukaan Törhösen väitöskirjasta puuttuvat tutkimuskysymys, tutkimusmenetelmä ja tieto siitä mitä tutkimusperinnettä se edustaa. Ryynänen ja vararehtori Jaana Erkkilä-Hill pitävät teoksen lähdeviitteitä puutteellisina. Erkkilä-Hillin mukaan taiteelliseen tutkimukseen kuuluva taiteellinen osuus puuttuu Törhösen teoksesta. Ryynäsen mukaan väitöskirjan ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä edustavat muita kuin taiteen alaa ja lisäksi he saattavat olla jäävejä.[10] Kulttuurintutkimuksen seura piti erityisen vakavina epäilyjä esitarkastajien, psykologian professori emeritus Göte Nymanin (Helsingin yliopisto) ja taideteollisen koulutuksen dosentti Ilkka Huovion (Lapin yliopisto) esteellisyydestä[11]. Molemmat esitarkastajat olivat olleet mukana väittelijän aiemmassa väitöskirjahankkeessa, josta tuli osa nyt tarkastettua väitöskirjaa[11]. Ryynänen ja yliopistonlehtori Pauli Rautiainen jättivät Lapin yliopiston rehtorille ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.[12] Törhösen väitöksen toisen ohjaajan ja väitöstilaisuuden kustoksena eli valvojana toimineen professori Kaarina Määtän mukaan Törhösen väitöskirjatyö ei tieteellisiltä kriteereiltään ole riittävä.[12]
Lapin yliopisto hylkäsi Lauri Törhösen väitöskirjan 14. joulukuuta 2023. Perusteluna oli, että työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä.[13]
Törhönen teki oikaisuvaatimuksen, jonka tiedekunta hylkäsi[14]. Sen jälkeen Törhönen vaati oikaisua muutoksenhakulautakunnasta[14]. Muutoksenhakulautakunnan käsittely on kesken[14]. Käsittelyn on keskeyttänyt hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaamisen tutkinta, jossa väitöskirjan ohjaajia ja esitarkastajia epäillään piittaamattomuudesta sekä esitarkastajia esteellisyydestä[14]. HTK-tutkinnan raportin mukaan ohjaajat ja esitarkastajat eivät olleet piittaamattomia tai esteellisiä[14], ja rehtori Antti Syväjärven päätöksen mukaan esitarkastajat Göte Nyman ja Ilkka Huovio sekä ohjaajat Mauri Ylä-Kotola ja Kaarina Määttä eivät syyllistyneet piittaamattomuuteen[15].
Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 haastateltua naista kertoi Törhösen käyttäytyneen häiritsevästi. Käytös näyttää jatkuneen ainakin 1980-luvulta 2000-luvulle. Monet naiset kertoivat Ylelle, että opiskelu elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla oli ahdistavaa Törhösen käytöksen vuoksi. Törhönen kieltäytyi aluksi kommentoimasta asiaa.[16] Hän esitti julkisen anteeksipyynnön käytöksestään STT:n kautta 1. helmikuuta 2018.[17] 18. helmikuuta Arto Nybergin haastattelussa Törhönen myönsi käyttäytyneensä tyhmästi ja harkitsemattomasti, mutta kiisti vakavimmat häirintäsyytökset ja sanoi syyttäjiensä erehtyneen henkilöstä.[18][19]
Syytösten jälkeen Törhönen erosi Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitalo-kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä.[20]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
