Lauri Törhönen
suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja,[2] joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.[1] Hänet palkittiin vuosina 1989 ja 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla.[3] Törhönen on ohjannut 13 pitkää elokuvaa.
Lauri Törhönen | |
---|---|
Lauri Törhönen Helsingin kirjamessuilla 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. elokuuta 1947 Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | elokuva- ja televisio-ohjaaja, elokuvataiteen professori |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Taideteollinen korkeakoulu (TaiK 1976) |
Instituutti | Turun yliopisto |
Palkinnot |
elokuvataiteen valtionpalkinto 1989 ja 2007 Grand Prix elokuvafestivaaleilta Argentiinasta 2000[1] Topelius-palkinto 2010 |
Ohjaaja
Törhönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976.[4] Ennen ensimmäistä pitkän elokuvan ohjausta (Palava enkeli, 1984) hän toimi muun muassa apulaisohjaajana Helsingissä kuvatuissa amerikkalaiselokuvissa, kuten Warren Beattyn Punaiset (1981) ja Michael Aptedin Gorkin puisto (1983).[4] Hollywoodilaista agentti- ja trilleri-teemaa Törhönen on myös itse viljellyt omissa elokuvissaan (Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri, 1986; Kasvoton mies, 1995). Törhönen ohjasi neljä Vares-elokuvaa vuosina 2011–2012.
Törhönen on ohjannut Salatut elämät -televisiosarjan jaksoja,[4] ja hänen poikansa Risto Törhönen esitti sarjassa Niko Vainiota vuosina 2004–2007.
Muu toiminta
Törhönen on toiminut elokuvaohjauksen ja -tuotannon opettajana eri oppilaitoksissa vuodesta 1975 lähtien.[5] Vuosina 1995–2006[6] hän toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina.[4][1]
Törhönen on julkaissut viisi romaania. Vuonna 2010 hänen palkittiin Topelius-palkinnolla nuortenromaanista Sello & Pallo.[7]
Vuosina 1993–2000 Törhönen oli kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä.[5]
Väitöskirja
Törhönen esitti syksyllä 2023 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa väitöstutkielmansa Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit: etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet.[8] Samuli Tiikkaja ruttasi Helsingin Sanomissa Törhösen väitöskirjan epäakateemisena ja luonnehti Törhösen käytöstä väitöstilaisuudessa: tämä ”kolisteli akateemisen protokollan läpi isännän ottein” kunnioittamatta vastaväittäjää.[9]
Yliopistonlehtori Sanna Ryynäsen mukaan Törhösen väitöskirjasta puuttuvat tutkimuskysymys, tutkimusmenetelmä ja tieto siitä mitä tutkimusperinnettä se edustaa. Ryynänen ja vararehtori Jaana Erkkilä-Hill pitävät teoksen lähdeviitteitä puutteellisina. Erkkilä-Hillin mukaan taiteelliseen tutkimukseen kuuluva taiteellinen osuus puuttuu Törhösen teoksesta. Ryynäsen mukaan väitöskirjan ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä edustavat muita kuin taiteen alaa ja lisäksi he saattavat olla jäävejä.[10] Kulttuurintutkimuksen seura piti erityisen vakavina epäilyjä esitarkastajien, psykologian professori emeritus Göte Nymanin (Helsingin yliopisto) ja taideteollisen koulutuksen dosentti Ilkka Huovion (Lapin yliopisto) esteellisyydestä[11]. Molemmat esitarkastajat olivat olleet mukana väittelijän aiemmassa väitöskirjahankkeessa, josta tuli osa nyt tarkastettua väitöskirjaa[11]. Ryynänen ja yliopistonlehtori Pauli Rautiainen jättivät Lapin yliopiston rehtorille ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.[12] Törhösen väitöksen toisen ohjaajan ja väitöstilaisuuden kustoksena eli valvojana toimineen professori Kaarina Määtän mukaan Törhösen väitöskirjatyö ei tieteellisiltä kriteereiltään ole riittävä.[12]
Lapin yliopisto hylkäsi Lauri Törhösen väitöskirjan 14. joulukuuta 2023. Perusteluna oli, että työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä.[13]
Törhönen teki oikaisuvaatimuksen, jonka tiedekunta hylkäsi[14]. Sen jälkeen Törhönen vaati oikaisua muutoksenhakulautakunnasta[14]. Muutoksenhakulautakunnan käsittely on kesken[14]. Käsittelyn on keskeyttänyt hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaamisen tutkinta, jossa väitöskirjan ohjaajia ja esitarkastajia epäillään piittaamattomuudesta sekä esitarkastajia esteellisyydestä[14]. HTK-tutkinnan raportin mukaan ohjaajat ja esitarkastajat eivät olleet piittaamattomia tai esteellisiä[14], ja rehtori Antti Syväjärven päätöksen mukaan esitarkastajat Göte Nyman ja Ilkka Huovio sekä ohjaajat Mauri Ylä-Kotola ja Kaarina Määttä eivät syyllistyneet piittaamattomuuteen[15].
Syytökset seksuaalisesta häirinnästä
Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 haastateltua naista kertoi Törhösen käyttäytyneen häiritsevästi. Käytös näyttää jatkuneen ainakin 1980-luvulta 2000-luvulle. Monet naiset kertoivat Ylelle, että opiskelu elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla oli ahdistavaa Törhösen käytöksen vuoksi. Törhönen kieltäytyi aluksi kommentoimasta asiaa.[16] Hän esitti julkisen anteeksipyynnön käytöksestään STT:n kautta 1. helmikuuta 2018.[17] 18. helmikuuta Arto Nybergin haastattelussa Törhönen myönsi käyttäytyneensä tyhmästi ja harkitsemattomasti, mutta kiisti vakavimmat häirintäsyytökset ja sanoi syyttäjiensä erehtyneen henkilöstä.[18][19]
Syytösten jälkeen Törhönen erosi Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitalo-kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävästä.[20]
Filmografia
- Palava enkeli (1984)
- Riisuminen (1986)
- Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri (1987)
- Insiders (1989)
- Ameriikan raitti (1990)
- Requiem (1991)
- Kasvoton mies (1995)
- Hylätyt talot, autiot pihat (2000)
- Raja 1918 (2007)
- Vares – Huhtikuun tytöt (2011)
- Vares – Sukkanauhakäärme (2011)
- Vares – Uhkapelimerkki (2012)
- Vares – Pimeyden tango (2012)
Kirjallinen tuotanto
- Ranskanperunapotku. (Kuvittanut Tarmo Koivisto) Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18257-9
- Potut pottuina. (Kuvat: Eija Lundberg) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22144-9
- Sello & Pallo: Vaaleansininen rakkaustarina. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4936-9
- Kontrapunkti & Voittomaali: Romanssi F-duurissa. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5783-8
- Kotiryssä peilissäni. Helsinki: Auditorium, 2015. ISBN 978-952-7043-32-5
- Elämäni banaanin kuorena. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-368-5
- Mannerheimin kuokkavieras. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-349-4
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.