Lauri Elo

Lauri Olavi Elo (30. huhtikuuta 1928 Helsinki – 21. syyskuuta 2024 Tampere^[1]) oli suomalainen teatteri-, elokuva- ja TV-lavastaja.^[2]

Lauri Elo vuonna 1965.

Lauri Elon isä oli teatteri- ja elokuvalavastaja Lasse Elo (1903–1992). Lauri Elo aloitti teatterilavastajana 1940-luvulla Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Hän siirtyi sitten elokuva-alalle ja oli lavastajana Fennada-Filmissä 1950-luvulla. Hän sai 1953 Jussi-palkinnon parhaasta lavastuksesta elokuvaan Noita palaa elämään. Vuosina 1965–1980 Elo oli lavastajana TV 2:ssa ja teki lavastuksia TV-elokuviin ja TV-sarjoihin. ^[2]

Lauri Elon sisar Kristine Elo (s. 1945) on toiminut lavastajana MTV3:ssa vuosina 1974–2001. Kristine Elo on lavastanut useita Uuno Turhapuro -elokuvia.^[2]

Elokuvalavastuksia

• Suomalaistyttöjä Tukholmassa 1952
• Huhtikuu tulee 1953
• Kuningas kulkureitten 1953
• Noita palaa elämään 1953
• Saariston tyttö 1953
• Kovanaama 1954
• Kummituskievari 1954
• Putkinotko 1954
• Poika eli kesäänsä 1955
• Ryysyrannan Jooseppi 1955
• Lain mukaan 1956
• Elokuu 1956
• Kuriton sukupolvi 1957
• Pää pystyyn Helena 1957
• Syntipukki 1957 ^[2]

Elokuvarooleja

• Niskavuoren naiset 1958, Loviisan-päivän vieras

Televisiolavastuksia

Televisiosarjat

• Kiurunkulma 1966–1968
• 30-luvun mies 1968–1969
• Pertsa ja Kilu 1971–1975
• Mustat ja punaiset vuodet 1973
• Sodan ja rauhan miehet 1978–1979
• Tankki täyteen 1978–1980

Televisioelokuvat

• Kaksi sisarta 1966
• Kuka teki turhan murhan 1967
• Mimmi Paavaliina 1970
• Sulka 1973
• Jean Sibelius 1974
• Ateria 1979
• Lossi 1980
• Seikkailu Olavinlinnassa 1984^[2][3]

Lähteet

1. Kuolinilmoitus. Aamulehti 13.10.2024, s. B17.
2. Lauri Elo Elonetissä.
3. Lauri Elo Internet Movie Databasessa. (englanniksi)