Latvian paikallishallinto From Wikipedia, the free encyclopedia
Latvian hallinnollinen jako pohjautuu tasavallan kaupunkeihin (latv. republikas pilsēta), ja kuntiin (novads). Maan nykyinen aluejako tuli voimaan 1. heinäkuuta 2021, jolloin useita kuntia yhdistettiin suuremmiksi kunniksi osana aluehallintouudistusta. Uudistuksen jälkeen Latviassa on seitsemän itsehallinnollista tasavallan kaupunkia ja 36 kuntaa. Lisäksi Jēkabpilsillä, Ogrella ja Valmieralla on tasavallan kaupungin asema, vaikka ne kuuluvatkin hallinnollisesti kaupunkeja ympäröiviin kuntiin. Latvian kunnat jakautuvat edelleen kuntien alaisiin kaupunkeihin (novada pilsētas) ja pitäjiin (pagasts).[1]
|
|
Ennen vuoden 2021 aluehallintouudistusta Latviassa oli voimassa 1. heinäkuuta 2009 voimaan tullut aluejako. Se korvasi aiemman kaksitasoisen paikallishallinnon yksitasoisella, ts. entisestä piiritasosta luovuttiin ja jäljelle jäi vain kuntatason jako. Samalla toteutettiin laajoja kuntaliitoksia. Uudistuksen jälkeen Latviassa oli 110 kuntaa ja lisäksi yhdeksän tasavallan kaupunkia joilla oli oma kunnallishallintonsa.
|
|
|
|
Ennen heinäkuun 2009 hallintouudistusta Latviassa oli 26 piiriä (rajons) ja seitsemään erikoisaseman omannutta, piireihin kuulumatonta kaupunkia.
Piirien sisällä alemman hallintotason muodostivat kaupungit (pilsēta), kaupunkien maaseutualueet (pilsētu lauku teritorija) ja pitäjät (pagasts). Yhteensä näitä alempia kunnallishallinnon yksiköitä ennen uudistusta oli 553. Vuonna 2009 muodostettuihin kuntiin yhdistettiin yleensä useita pitäjiä ja osaan niistä hallintokeskuksena toimiva kaupunki.
|
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.