Lasse Mårtenson

Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtenson (24. syyskuuta 1934 Helsinki – 14. toukokuuta 2016 Espoo^[2][3]) oli suomalainen laulaja, teatterikapellimestari, säveltäjä ja näyttelijä.^[4] Mårtensonin äidinkieli oli ruotsi, mutta hän levytti pääasiassa suomeksi.^[5]

Lasse Mårtenson
Lasse Mårtenson Helsingin Taiteiden yönä 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt	24. syyskuuta 1934 Helsinki
Kuollut	14. toukokuuta 2016 (81 vuotta) Espoo
Kansalaisuus	Suomi
Muusikko
Laulukielet	suomi
Tyylilajit	jazz, iskelmä, viihde[1]
Soittimet	laulu, piano
Levy-yhtiöt	Scandia, RCA Victor ja Philips Records
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Mårtenson esiintyi 1950-luvulla pianistina, ja 1960-luvulla hänestä tuli yksi Suomen suosituimmista jazz- ja kevyen musiikin laulajista. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat muiden muassa ”Laiskotellen” (Suomen Euroviisu-edustaja vuonna 1964), ”Marraskuu”, ”Ken on hän”, ”Iltaisin”, ”Muistatko syyskuun”, ”Rikas mies jos oisin”, ”Hei hei Pussycat”, ”Kaikessa soi blues” ja ”Mä lähden stadiin” sekä erityisesti The Animals -cover ”Nousevan auringon talo”.^lähde?

Mårtenson alkoi 1960-luvun lopulta lähtien keskittyä elokuva- ja televisiomusiikin säveltämiseen. Näistä kuuluisin on Åke Lindmanin ohjaaman televisiosarjan Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) musiikki, erityisesti sen teemasävelmä vuodelta 1976. Teoston tietojen mukaan "Myrskyluodon Maija" on kaikkien aikojen myydyin suomalainen nuottijulkaisu: noin 30 000 kappaletta.^[6]

Mårtenson tuli tunnetuksi myös meren ja purjehduksen ystävänä. Jälkimmäisestä kertoo myös hänen vuonna 1988 julkaistu laulunsa ”Kaikki paitsi purjehdus on turhaa”.^[4]

Elämä ja ura

Lasse Mårtensonin isä oli urkuri Elis Mårtenson. Lasse Mårtensonin ensimmäinen oma yhtye oli Lasse Mårtenson Trio, jossa hän lauloi ja soitti pianoa vuosina 1952–1960. Koulutukseltaan Mårtenson oli sähköttäjä ja mainospiirtäjä, ja uransa alkaessa Mårtenson työskenteli myös Stockmannin mainosgraafikkona, kunnes 1950-luvun lopulla musiikista tuli hänen pääammattinsa. Vuosina 1956–1963 hän toimi teatterikapellimestarina Lilla Teaternissa sekä Helsingin ja Turun ruotsalaisessa teatterissa.^[4]

Vuonna 1967 syntyi hengelliseen TV-messuun sävelletty musiikkiteos Voiko sen sanoa toisinkin.^[7] Fredin esittämä Suomen vuoden 1967 Euroviisuedustuskappale ”Varjoon – suojaan” oli Mårtensonin sävellys^[8] Vuonna 1966 hän edusti Suomea Intervision laulukilpailussa kappaleella ”Pieni sana”.^[9]

1970-luvulla Mårtenson esitti musiikinopettaja lehtori Musaa MTV:n lasten sarjaohjelmassa Lehtori M.^[10]

Vuonna 2006 julkaistiin suomalaisten nuorten muusikoiden tribuuttilevy Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa. Levyn julkaisun ohella järjestettiin myös tribuuttikonsertti Helsingin juhlaviikoilla samana vuonna. Mårtenson ilmoitti, ettei hän hyväksy levyn eikä konsertin toteutustapaa. Hän kertoi haastattelussa, ettei hän syytä itse artisteja mutta että tuottajien tekemät sovitukset eivät kunnioita laulujen alkuperäisversioita.^[11]

Vuonna 2011 Mårtenson julkaisi muistelmateoksen Vågspel, joka ilmestyi suomeksi nimellä Laiskotellen vuonna 2013.^[4]

Mårtenson kuoli 81-vuotiaana toukokuussa 2016.^[2]

Yksityiselämä

Mårtenson oli naimisissa Carita Wilhelmssonin (1956–1961), Siw Malmkvistin (1963–1969), Anna-Liisa Ehrnroothin (1973–1990) ja Sari Angervon (1997–2005) kanssa. Mårtensonilla on neljä lasta, josta kolmannesta avioliitosta Kasper Mårtenson.^[12] Hän suoritti asepalveluksen Riihimäen Viestirykmentissä.^lähde?

Osallistumiset Suomen euroviisukarsintoihin

Vuosi	Kappale	Rooli	Sijoitus karsinnassa
1963[13]	Kaikessa soi blues	esittäjä	2.
	Marraskuu (es. Seija Lampila / Rauni Pekkala)	säveltäjä	4.
1964	Laiskotellen	esittäjä, säveltäjä	1.
1965[14]	Iltaisin (es. Marjatta Leppänen)	säveltäjä	1.[15]
	Ge mig en grabb (es. Carola)	säveltäjä	Karsiutui semifinaalissa
1966[16]	Ken hän on?	esittäjä, säveltäjä, sanoittaja	4.
	Pieni sana (es. Danny)	säveltäjä	8.
1967[17]	Varjoon - suojaan (es. Fredi)	säveltäjä	1.
	Sua kutsun, Maarit (es. Danny)	säveltäjä	2.
	Revontuli (es. Laila Kinnunen)	säveltäjä	6.
1971[18]	Pilvilaulu	esittäjä, säveltäjä, sanoittaja	6.
1973[19]	Hän on mennyt vuorten taa (es. Lasse Mårtenson & Cay Karlsson)	esittäjä, säveltäjä	8.
1974[20]	Laulun kuulen (es. Lasse Mårtenson & Seija Simola)	esittäjä, säveltäjä	Semifinaalin 8.
1975[21]	Fasten seatbelts (es. Mon-Ami)	säveltäjä	Karsiutui semifinaalissa
1977[22]	Kuusitoista hyvää vuotta	esittäjä, säveltäjä, sanoittaja	7.

Studioalbumit

Lasse Mårtenson 1964 voitettuaan Suomen euroviisukarsinnat kappaleella ”Laiskotellen”.

• Lasse Mårtenson (Sävel 1965, SÄLP 629)
• Lasse (RCA Victor 1966, LPM 10071)
• Voiko sen sanoa toisinkin (Metronome 1968, MLP 15265)
• Kristina & Lasse (Scandia 1968, SLP 523)
• Lasse Mårtenson (RCA Victor 1970, LSP 10324)
• Lasse Mårtenson (Scandia 1970, HSLP 121)
• Lasse Mårtenson / Esko Linnavallin orkesteri Kesäuni (RCA Victor 1971, LSP 10339)
• Lasse Mårtenson laulaa (RCA Victor 1975, YFPL 1-849)
• Skärgård – saaristo – Archipelago & Myrskyluodon Maija (Kompass 1977, KOLP 1)
• Elämänmeno (Kompass 1978, KOLP 12)
• Yö meren rannalla (K-tel 1980, NS 4104)
• Lasse Mårtenson & Kuurojen liitto (K-tel 1981, LM-7014)
• Visor från skären och sjön (Scandia 1982, SLP 688)
• Instrumental (Metronome 1985, MLLP 3203)
• Kaikki paitsi purjehdus on turhaa (Scandia 1988, SLP 720)
• Karita Mattila & Lasse Mårtenson: Lauluja merelle (Ondine 1997, ODE 907-2)

Omaelämäkerta

• Mårtenson, Lasse: Vågspel: Såsom jag vill minnas. Nagu: Vrakplundrarförlaget, 2011. ISBN 978-952-92-9515-9
• Mårtenson, Lasse: Laiskotellen: Niin kuin minä haluan muistaa. Helsinki: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9358-8