Lapasotka (Aythya marila) on pieni kokonaan sukeltava sorsalintu.

Pikafaktoja Uhanalaisuusluokitus, Suomessa: ...
Lapasotka
Thumb
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Thumb

Suomessa:

Erittäin uhanalainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Sotkat Aythya
Laji: marila
Kaksiosainen nimi

Aythya marila
(Linnaeus, 1758)

Thumb
Lapasotkan levinneisyys
Katso myös

  Lapasotka Wikispeciesissä
  Lapasotka Commonsissa

Sulje
Thumb
Aythya marila

Koko ja ulkonäkö

Koiraalla on hyvin tumma pää, joka kiiltää valossa vihreänsävyisenä, tumma rinta ja kaula, valkea vatsa ja harmaa selkä, sininen nokka ja keltaiset silmät. Naaras muistuttaa tukkasotkaa, mutta nokan tyvessä on usein enemmän valkeaa, poskella usein selvempää vaaleaa kuviointia ja selässä harmaa ”huurteinen” väritys. Pituus on 40–51 cm, siipien kärkiväli 75 cm ja paino noin 700 – 1 300 g.

Vanhin suomalainen rengastettu lapasotka on ollut 13 vuotta 1 kuukautta 16 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin lapasotka.

Levinneisyys

Euroopassa lapasotkien pesimäkannan arvioidaan olevan 134 000 – 178 000 paria.[3] Suomessa pesii 100 – 200 paria, joista merialueilla pesiviä on noin 50 paria ja Lapin tunturilammilla pesiviä 50 – 150 paria.[4] Lapasotka on muuttolintu, joka talvehtii Itämeren eteläosissa, Pohjanmerellä ja osa kannasta jopa Välimerellä.

Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Lapasotkan ohjeellinen arvo on vuonna 2002 annetun asetuksen mukaan 2018 €.[5]

Elinympäristö

Joet ja kesäisin järvet ja suot ja talvisin rannikolliset lahdet, estuaarit, laguunit ja sisämaan järvet.[6] Pesimäaluetta ovat järvet, suot ja Pohjanlahden saaristo. Muuttaa talveksi avomeren tuntumaan.

Lisääntyminen

Pesä on maassa lähellä rantaa, joskus harvoissa yhdyskunnissa. Vihertävänruskeita munia on 6–13, naaras hautoo noin 4 viikkoa ja poikaset ovat lentokykyisiä seitsemän viikon ikäisinä.

Ravinto

Talvisin nilviäiset, simpukat, osterit ja etanat sekä kesäisin kasveja kuten vitat, sellerit, sarat ja ruohot sekä hyönteisiä ja äyriäisiä.[6]

Nimi

Tieteellinen nimi Aythya (kreik. aithuia) viittaa tunnistamattomaan merilintuun, jonka mm. Aristoteles mainitsee. Lajinimi marila tulee kreikan sanasta marile, joka tarkoittaa hiilipölyä tai hiillosta. [7]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.