From Wikipedia, the free encyclopedia
Laakerikasvit (Lauraceae) on siemenkasvien Laurales-lahkon heimo, jossa on noin 55 sukua ja yli 2000 (jopa 4000) lajia maailmanlaajuisesti. Suurin osa lajeista kasvaa kuitenkin lämpimillä ja trooppisilla alueilla, etenkin Kaakkois-Aasiassa ja Brasiliassa. Pääosa laakerikasveista on ainavihantia puita ja pensaita, mutta sassafrasit (Sassafras) pudottavat lehtensä ja Cassytha-suvun lajit ovat loisivia köynnöskasveja.
| Laakerikasvit | |
|---|---|
 Kamferipuu (Cinnamomum camphora) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Magnolianae |
| Lahko: | Laurales |
| Heimo: |
Laakerikasvit Lauraceae[1] Durande |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Maailmassa on myös muutamia laakeripuumetsiä, joissa valtalajina on laakerikasvien puut. Tällaisia metsiä löytyy Makaronesian saaristosta, eteläisestä Japanista, Madagaskarilta ja Chilen keskiosasta.
Laakerikasveja käytetään taloudellisiin tarkoituksiin. Useista heimon lajeista löytyy runsaasti eteerisiä öljyjä, joista saadaan mausteita ja hajusteita. Avokado on merkittävä hedelmä, jota viljellään ympäri maailman lämpimiä alueita. Lisäksi monia puita käytetään puutavarana.[2]
Laakerikasvit ovat aromaattisen tuoksuisia, ja sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa flavoneja, eräitä flavonoleja, asetogeniineja ja joskus eräitä alkaloideja. Toisinaan kasveihin kerääntyy alumiinia. Puu on usein fluoresoivaa. Nivelten anatominen rakenne sisältää yhden aukon johtojännelieriössä, josta lähtee kaksi tai kolme johtojännettä lehteen. Soluissa on oksalaattikiteitä ja -hiekkaa. Silmut ovat tavallisesti suomuisia. Varren haarat ovat enemmän tai vähemmän kiehkuroina. Lehdet ovat lähes aina ehyitä, kierteisesti tai vastakkaisesti, hyvin harvoin kahteen riviin järjestyneitä, melko pitkäruotisia ja korvakkeettomia. Lehtilapa on usein melko möyheä, kuivana nahkea, alta harmahtava, ja sivusuonet nousevat kärkeä kohti vaihtelevan jyrkästi; pikkusuonet muodostavat selviä areoleita eli rajattuja alueita.[3]
Kasvit ovat tavallisesti heterodikogaamisia: yhdet kukat ovat hedevaiheessa, toiset emivaiheessa, ja osat vaihtuvat jonkin ajan kuluttua (keino estää itsepölytys); myös sekasopuisuutta ja kaksikotisuutta esiintyy. Kukinto on sarjamainen tai monihaarainen sekakukinto. Kukat ovat melko pieniä, kolmilukuisia. Kukkapohjus muodostaa usein lyhyen maljan (hypanthium); kehälehdet ovat tavallisesti kahtena kolmen lehden kiehkurana, toisinaan kahtena kahden lehden kiehkurana tai verhiö ja teriö ovat erilaistuneet. Heteet sijaitsevat tavallisesti kolmena kolmen heteen kiehkurana, joskus neljänä kolmen heteen kiehkurana, joskus on myös joutoheteitä; pölylokerot sijaitsevat erillään leveässä lokerositeessä eli konnektiivissa; ponnet avautuvat läpillä. Kehittyviä siitepölyhiukkasia ravitsevassa tapetum-kerroksessa on tavallisesti kaksi-, joskus jopa neljätumaisia soluja. Erillisissä emilehdissä on tavallisesti vartalo, ja luotti saattaa olla pallomainen. Siemenaiheet ovat kaksikalvoisia, ja megasporin eli isoitiön emosoluja on tavallisesti yksi. Hedelmä on pieni luumarja tai marja; usein hedelmäperä ja toisinaan myös kehälehdet ovat turvonneita ja värikkäitä. Hedelmä sisältää vain yhden kookkaan siemenen, jossa on toisinaan kirjava endospermi – tavallisesti se kuitenkin puuttuu kokonaan – ja usein paksu siemenkuori.[3]
Monet laakerikasvit muistuttavat kasvutavaltaan muskottikasveja (Myristicaceae) kiehkuroihin järjestyneine oksineen, mutta muskottikasvien lehdet ovat kahdessa rivissä, mikä on hyvin harvinaista laakerikasveilla.[3]
Laakerikasvien heimossa on noin 50 sukua ja 2500 lajia, jotka edustavat viittä kehityslinjaa eli kladia, joista viides käsittää useita tribuksia:[3]
|
|
|
.jpg)
_2.jpg)
.jpg)
_Mez_(11374100205).jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
