Saksan liittotasavalta on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen maailmanmestaruuskilpailuihin mukaan lukien vuoden 1976 erillinen 50 kilometrin kävelyn MM-kilpailu sekä vuoden 1980 naisten 3 000 metrin juoksun ja 400 metrin aitajuoksun MM-tapahtuma. Se on saanut MM-kilpailuissa yhteensä 135 mitalia, joista 42 on kultaisia. Se sijoittuu MM-kilpailujen kaikkien aikojen mitalitaulukossa neljänneksi Yhdysvaltain, Kenian ja Venäjän jälkeen. Ilman mitalia maa on täyden ohjelman MM-kilpailuissa jäänyt ainoastaan Budapestissä 2023. Ilman kultamitalia maa jäi Roomassa 1987, jolloin liittotasavaltaan myöhemmin liitetty Saksan demokraattinen tasavalta oli mitalitilaston ykkönen, sekä Pariisissa 2003. Saksa on toiminut MM-kilpailujen isäntämaana vuonna 1993, jolloin kisat pidettiin Stuttgartissa, ja vuonna 2009, jolloin kisakaupunkina oli maan pääkaupunki Berliini.
| Sija |  |  |  | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 4. | 42 | 42 | 51 | 135 |
Saksan menestynein MM-kisaurheilija on kiekonheittäjä Lars Riedel, joka voitti kultaa viidesti ja saavutti kerran pronssia vuosina 1991–2001. Astrid Kumbernuss voitti kuulantyönnössä kolme kultamitalia vuosina 1995–1999, ja samaan suoritukseen yltivät kiekonheittäjät Franka Dietzsch vuosina 1999–2007 ja Robert Harting vuosina 2009–2013. Pikajuoksija Katrin Krabbe, seitsenottelija Sabine Braun, kuulantyöntäjä David Storl ja pituushyppääjä Malaika Mihambo ovat kaksinkertaisia kultamitalisteja. Heike Drechsler voitti pituushypyssä kultaa Stuttgartissa 1993 ja Saksan demokraattisen tasavallan riveissä jo kymmenen vuotta aiemmin Helsingin kisoissa. Maan ensimmäinen kultamitalisti oli Birgit Friedmann, joka voitti 3 000 metrin juoksun Sittardissa 1980.
Saksan MM-mitalit kisoittain
| Kisavuosi ja -paikka | Miehet | Naiset | Yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa | |
| 1976 Malmö | 0 | 0 | 0 | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | - |
| 1980 Sittard | – | – | – | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 2. |
| 1983 Helsinki | 2 | 3 | 1 | 0 | 2 | 0 | 2 | 5 | 1 | 8 | 5. |
| 1987 Rooma | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 | 3 | 18 |
| 1991 Tokio | 1 | 0 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 | 8 | 17 | 3. |
| 1993 Stuttgart | 1 | 0 | 3 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 4 | 8 | 6. |
| 1995 Göteborg | 1 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 6 | 3. |
| 1997 Ateena | 2 | 1 | 2 | 3 | 0 | 2 | 5 | 1 | 4 | 10 | 2. |
| 1999 Sevilla | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 4 | 12 | 3. |
| 2001 Edmonton | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 0 | 3 | 3 | 1 | 7 | 4. |
| 2003 Pariisi | 0 | 0 | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 3 | 4 | 27. |
| 2005 Helsinki | 0 | 0 | 3 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 5 | 7 | 11. |
| 2007 Osaka | 0 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 7 | 5. |
| 2009 Berliini | 1 | 0 | 2 | 1 | 4 | 1 | 2 | 4 | 3 | 9 | 4. |
| 2011 Daegu | 3 | 0 | 0 | 0 | 4 | 1 | 3 | 4 | 1 | 8 | 4. |
| 2013 Moskova | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 4 | 2 | 1 | 7 | 4. |
| 2015 Peking | 0 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 3 | 3 | 8 | 7. |
| 2017 Lontoo | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 5 | 9. |
| 2019 Doha | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 3 | 2 | 0 | 4 | 6 | 7. |
| 2022 Eugene | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 19. |
| 2023 Budapest | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| Yhteensä | 20 | 13 | 27 | 22 | 29 | 24 | 42 | 42 | 51 | 135 | 4. |
Saksan parhaat MM-mitaliurheilijat
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet |
|---|---|---|---|---|---|
| Lars Riedel | 5 | 0 | 1 | 6 | 1991–2001 |
| Robert Harting | 3 | 1 | 0 | 4 | 2007–2013 |
| Astrid Kumbernuss | 3 | 0 | 0 | 3 | 1995–1999 |
| Franka Dietzsch | 3 | 0 | 0 | 3 | 1999–2007 |
| Sabine Braun | 2 | 1 | 0 | 3 | 1991–1997 |
| David Storl | 2 | 1 | 0 | 3 | 2011–2015 |
| Katrin Krabbe | 2 | 0 | 2 | 4 | 1991 |
| Malaika Mihambo | 2 | 0 | 0 | 2 | 2019–2022 |
| Grit Breuer | 1 | 2 | 3 | 6 | 1991–2001 |
| Christina Obergföll | 1 | 2 | 1 | 4 | 2005–2013 |
| Betty Heidler | 1 | 2 | 0 | 3 | 2007–2011 |
| Heike Drechsler | 1 | 1 | 1 | 3 | 1991–1993 |
| Anja Rücker | 1 | 1 | 1 | 3 | 1997–1999 |
| Christina Schwanitz | 1 | 1 | 1 | 3 | 2013–2019 |
| Raphael Holzdeppe | 1 | 1 | 0 | 2 | 2013–2015 |
| Steffi Nerius | 1 | 0 | 3 | 4 | 2003–2009 |
| Uta Rohländer * | 1 | 0 | 2 | 3 | 1991–1999 |
| Heinz Weis | 1 | 0 | 1 | 2 | 1987–1991 |
| Martin Buss | 1 | 0 | 1 | 2 | 1999–2001 |
| Anke Feller * | 1 | 0 | 1 | 2 | 1997–1999 |
| Melanie Paschke * | 1 | 0 | 1 | 2 | 1995–2001 |
| Marion Wagner * | 1 | 0 | 1 | 2 | 2001–2009 |
| Johannes Vetter | 1 | 0 | 1 | 2 | 2017–2019 |
| *) Ei henkilökohtaisia mitaleja | |||||
Lähteet
- Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook – Doha 2019, s. 48–68, 549–551. IAAF, 2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2019). (englanniksi)
- Osaka 2007 – mitalitaulukko IAAF (englanniksi). Viitattu 11.1.2018
- Berliini 2009 – mitalitaulukko IAAF (englanniksi). Viitattu 9.11.2019
- Saksa Daegun MM-kilpailuissa 2011 World Athletics. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
- Saksa Moskovan MM-kilpailuissa 2013 World Athletics. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
- Saksa Pekingin MM-kilpailuissa 2015 World Athletics. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
- Saksa Lontoon MM-kilpailuissa 2017 World Athletics. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
- Saksa Dohan MM-kilpailuissa 2019 World Athletics. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
- Saksa Eugenen MM-kilpailuissa 2022 World Athletics. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)
- Saksa Budapestin MM-kilpailuissa 2023 www.worldathletics.org. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
