Venäjä on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin vuodesta 1993 alkaen. Ennen maan itsenäistymistä sen urheilijat edustivat MM-kilpailuissa Neuvostoliittoa. Venäjä on saavuttanut yhteensä 142 mitalia, joista 42 on kultaisia. Kultamitaleista 32 on naisten saavuttamia. Venäjä on MM-kisahistorian kolmanneksi menestynein maa. Yksittäisten kisojen mitalitilaston paras se oli Edmontonissa 2001. Edmontonin mitalitilastossa maa nousi ykköseksi sen jälkeen, kun useiden yhdysvaltalaisten suorituksia oli jälkikäteen hylätty dopingin käytön vuoksi. Kotikisoissaan Moskovassa 2013 Venäjä alun perin voitti mitalitilaston, mutta useiden dopinghylkäysten jälkeen se putosi mitalitilaston kärkipaikalta.
| Sija |  |  |  | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 3. | 42 | 52 | 48 | 142 |
Venäjän menestyneimmät urheilijat yleisurheilun MM-kilpailuissa ovat pituushyppääjä ja kolmiloikkaaja Tatjana Lebedeva, seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva sekä aitajuoksija Julija Petšonkina. Miehistä seiväshyppääjä Maksim Tarasov saavutti kultamitalin lisäksi neljä muuta mitalia, joista yhden Neuvostoliiton edustajana.
Lontoon MM-kisoihin 2017 ja Dohan MM-kisoihin 2019 Venäjä ei saanut osallistua sen ollessa kansainvälisessä kilpailukiellossa järjestelmällisen dopingin takia. Joitakin venäläisiä yleisurheilijoita sai kilpailla ”neutraaleina urheilijoina” ilman kansallisuustunnuksia.[1][2][3] Myöskään Eugenen MM-kisoihin 2022 Venäjä ei saanut osallistua dopingkieltonsa takia ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 myös yksittäisten neutraalin urheilijan statuksen saaneiden venäläisurheilijoiden osallistuminen kiellettiin.[4]
| Kisavuosi ja -paikka | Miehet | Naiset | Yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa | |
| 1993 Stuttgart | 0 | 3 | 3 | 3 | 5 | 2 | 3 | 8 | 5 | 16 | 3. |
| 1995 Göteborg | 0 | 1 | 0 | 1 | 3 | 7 | 1 | 4 | 7 | 12 | 11. |
| 1997 Ateena | 0 | 2 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 4 | 3 | 8 | 9. |
| 1999 Sevilla | 3 | 1 | 0 | 2 | 3 | 3 | 5 | 4 | 3 | 12 | 2. |
| 2001 Edmonton | 1 | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 5 | 7 | 6 | 18 | 1. |
| 2003 Pariisi | 1 | 2 | 1 | 6 | 5 | 4 | 7 | 7 | 5 | 19 | 2. |
| 2005 Helsinki | 1 | 3 | 2 | 6 | 4 | 2 | 7 | 7 | 4 | 18 | 2. |
| 2007 Osaka | 0 | 1 | 1 | 4 | 6 | 2 | 4 | 7 | 3 | 14 | 3. |
| 2009 Berliini | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 4 | 2 | 0 | 5 | 7 | 10. |
| 2011 Daegu | 1 | 1 | 1 | 2 | 0 | 2 | 3 | 1 | 3 | 7 | 6. |
| 2013 Moskova | 1 | 0 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 3 | 7 | 7. |
| 2015 Peking | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 1 | 4 | 9. |
| Yhteensä | 10 | 18 | 16 | 32 | 34 | 32 | 42 | 52 | 48 | 142 | 3. |
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet |
|---|---|---|---|---|---|
| Tatjana Lebedeva | 3 | 1 | 0 | 4 | 2001–2009 |
| Jelena Isinbajeva | 3 | 0 | 1 | 4 | 2003–2013 |
| Julija Petšonkina | 2 | 3 | 2 | 7 | 2001–2007 |
| Olimpiada Ivanova | 2 | 0 | 0 | 2 | 2001–2005 |
| Tatjana Tomašova | 2 | 0 | 0 | 2 | 2003–2005 |
| Jaroslav Rybakov | 1 | 3 | 0 | 4 | 2001–2009 |
| Irina Privalova * | 1 | 2 | 2 | 5 | 1993–1995 |
| Maksim Tarasov * | 1 | 2 | 1 | 4 | 1993–1999 |
| *) Lisäksi mitaleja Neuvostoliiton edustajana | |||||
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
