Kuusenpihkavoide
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuusenpihkavoide on perinteinen haavanhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset egyptiläiset. Pohjoismaissa ja Venäjällä havupuiden pihkaa on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen Benedictus Olain lääkärikirjassa vuodelta 1578.[1] Pihkavoidetta on myös kokeiltu Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa vaikeahoitoisten haavojen hoitoon menestyksellä. Osalla pihkavoiteista on Suomessa Valviran myöntämä CE-merkki ja ne kuuluvat lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet -kategoriaan – ensimmäisenä suomalaisena luonnontuotteena.[2] Luonnon pihka on monimutkainen seos, jonka pääkomponentteja ovat diterpeeneihin kuuluvat hartsihapot (esimerkiksi abietiinihappo, dehydroabietiinihappo, isopimaarihappo), lignaanit ja kumarihappo. Komponenttien pitoisuus pihkassa riippuu siitä, mistä havupuusta pihka on kerätty, ja minkälaisesta pihkasta on kysymys (”fysiologinen” valutuspihka vaiko ”kypsynyt” havupuun runkopihka (”calluspihka”)).[3]
Tutkimus on osoittanut, että luonnon pihka on laajakirjoisesti ja voimakkaasti antimikrobinen eri mikrobeja (bakteerit, sienet, homeet) kohtaan. Antimikrobinen ominaisuus perustuu siihen, että pihkan hartsihapot rikkovat mikrobisolun seinämän ja solukalvon monin eri tavoin. Sen seurauksena mikrobisolu ei pysty tuottamaan energiaa ja mikrobiklooni kuolee.[4] Tämän antiseptisen vaikutusmekanismin vuoksi mikrobit eivät myöskään pysty muodostamaan resistenttejä mikrobikantoja pihkaa vastaan. Mikrobiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon pihka tehoaa myös antibiooteille resistenteiksi tulleisiin mikrobikantoihin (esimerkiksi MRSA ja VRE).[5]
Kuusenpihkavoide vaikuttaa sekä grampositiiviisiin että gramnegatiivisiin bakteereihin.[4]
Kuusenpihkavoiteella on todettu in vitro laboratoriotutkimuksissa tulehdusta rauhoittavia anti-inflammatorisia ominaisuuksia. Kliinisissä potilaskokeissa voiteen on havaittu tehostavan ihohaavojen paranemista ja vähentävän kipua.[6][7][8][9][10]
Kuusenpihkavoiteen käytössä tulee huomioida henkilöt, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan. Kuusenpihkavoide aiheuttaa näillä henkilöillä paikallisen allergisen ihottuman (allerginen kosketusekseema) ja estää salvan käytön.[4]
Haavojen ja ihovaurioiden hoitoon on saatavilla apteekeista teollisesti, ilman kuumentamista, kuusen pihkasta valmistettua pihkasalvaa. Kuusenpihkavoiteen myynti ja markkinointi haavanhoitotuotteena edellyttää, että tuote on rekisteröity haavanhoitotuotteeksi viranomaisten toimesta (Valvira) ja että tuotteella on EU-direktiivin edellyttämä CE-merkki. Pihkaa saa kerätä tai valuttaa puun rungosta vain puun omistajan luvalla.
Kaupallista pihkasalvaa voi laboratorio- ja kliinisten kokeiden mukaan käyttää tehokkaana luonnonmukaisena hoitovaihtoehtona ihohaavojen, nirhaumien ja halkeamien, ihotulehdusten, palovammojen, kynsivallin tulehduksen ja alkuvaiheen kynsisienen hoitoon.[4][8] Salva ei ole kosmeettinen tuote tai yleisvoide, ja se ei sovellu allergisten ihottumien hoitoon tai henkilöille, joilla on yliherkkyys luonnon hartseja kohtaan.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
