Remove ads
Kuolan saamelaiset ovat Kuolan niemimaalla Venäjällä asuvia saamelaisia.[2][3] Kuolan saamelaiset ovat niin sanottuja itäsaamelaisia, joihin luetaan myös koltat, joita ei katsota yleensä kuuluviksi Kuolan saamelaisiin. Ero on kuitenkin tapahtunut vasta viime vuosikymmeninä. Kuolansaamelaiset jakautuvat kiltinänsaamelaisiin, turjansaamelaisiin ja akkalansaamelaisiin. He puhuvat kiltinänsaamea ja turjansaamea sekä valtakieltä venäjää, aikaisemmin osa heistä myös akkalansaamea. Vuonna 1989 Kuolan saamelaisia oli 1 890 ja heistä 42 % puhui saamea. Suurin osa Kuolan saamelaisista asuu Lovozeron piirissä.[4] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Murmanskin alueella asui yhteensä 1 599 saamelaista, mikä vastasi 0,2 prosentin väestöosuutta alueella.[1] Koko Venäjän federaatiossa saamelaisia oli tällöin yhteensä 1 771 eli 0,0013 prosenttia väestöstä.[5]
| Kuolan saamelaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
 Saamen lippu |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | kiltinänsaame, turjansaame, venäjä | |||
| Uskonnot | ortodoksisuus | |||
| Sukulaiskansat | muut saamelaiset | |||
Remove ads
Vuonna 1856 D. E. D. Europaeus keräsi kieli- ja kansatieteellistä aineistoa Kuolan niemimaalta. Tarkempi tutkimus alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun lopussa. Arvid Genetz käänsi osan Matteuksen evankeliumista kiltinänsaameksi. Hänen työnsä oli ensimmäinen kyrillisin kirjaimin kirjoitettu kiltinänsaamelainen teos. Genetz julkaisi myös sanakirjan Kuolan lapin murteiden sanakirja ynnä kielen näytteitä vuonna 1891. Ensimmäisen kieliopin Oroz-lapp nyelvtani vazlat julkaisi J. Halasz vuonna 1883. Toisen maailmansodan jälkeen G. Kert julkaisi monografin Kuolan saamelaisten murteista. 1980-luvulta eteenpäin Kuolan saamelaisten tutkimus on herättänyt uudestaan mielenkiintoa tutkijoiden parissa.[4]
Remove ads
- Pääartikkeli: Kuolan saamelaisten historia
Ensimmäiset historialliset maininnat itäsaamelaisista ovat 1500-luvun loppupuolelta[6]. Ortodoksisuus tuli Kuolaan novgorodilaisten mukana 1000-luvulta alkaen. 1400-luvulla Kuolaan rakennettiin sen ensimmäiset kirkot uudisasukkaiden tarpeita varten. Vielä 1200-luvulla Kuolan saamelaiset elivät sukuyhteisöissä ja uskoivat luonnonhenkiin. 1500-luvulla luterilaisuuden leviäminen sai ortodoksisen kirkon aloittamaan väestön käännytyksen ortodoksisuuteen. Merkittäviä käännyttäjiä alueella olivat Trifon Petsamolainen sekä munkit Feodorit ja Feognosti. 1500-luvun aikana Kuolaan rakennettiin 10 kirkkoa. Ensimmäiset kristinuskoon kääntyneet saamelaiset olivat Kantalahden saamelaiset vuonna 1526. Sisämaassa käännytystyö oli hitaampaa, ja käännyttämättömiä saamelaisryhmiä oli Kuolassa vielä 1600-luvun alussa. Tämän lisäksi monella kastetulla oli vain muodollinen suhde kirkkoon.[7] 1800-luvun puoliväliin saakka lähes kaikki Kuolan saamelaiset olivat luku- ja kirjoitustaidottomia. 1800-luvun loppupuolella alettiin perustaa kirkonkouluja. 1900-luvulla Kuolan vedet ja maat kansallistettiin. Tätä ennen oli alueella vallinnut nautintaoikeudet, jotka oli jaettu eri saamelaissukujen kesken.[8] 1920-luvun lopussa aloitettiin kollektivointi ja porotalouden kansallistaminen. Stalinin aikaan monet saamelaiset tuomittiin ammuttavaksi tai leireille kansanvihollisina. Suurien porotokkien omistajia vangittiin kulakkeina.[9]
1940-luvulla Kuolan saamelaisista erosivat suuri osa koltista, jotka siirrettiin menetetystä Petsamosta Suomeen[10]. 1960-luvulla vielä jäljelle jääneitä saamelaiskyliä tyhjennettiin ja niiden asukkaat siirrettiin muualle. Saamelaiset sijoitettiin Luujärvelle (Lovozero), jossa heidän valvomisensa oli helpompaa.[11] Luujärven alkeiskoulussa alettiin opettaa saamea 1980-luvulla. Sitä opetetaan kolmella ensimmäisellä luokalla muutamana tuntina viikossa. Vuonna 1993 opetusta alettiin antaa myös vanhemmille oppilaille. Nykyisin Kuolan saamelaisten ongelmina on työttömyys ja alkoholismi. 90 % Kuolan saamelaisista miehistä kuolee viinaan tai oman käden kautta.[12]
Oheisessa taulukossa on esitetty Kuolan saamelaisten (Murmanskin alueen saamelaisten) lukumäärän ja suhteellisen osuuden kehitys Neuvostoliiton ja Venäjän väestönlaskentojen 1939-2010 mukaan.
| Vuosi/ Kansallisuus |
1939 | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2010 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Määrä [13] |
% | Määrä [14][15] |
% | Määrä [16][14] |
% | Määrä [17][14] |
% | Määrä [18][14] |
% | Määrä [19] |
% | Määrä [1] |
% [1] | |
| saamelaiset | 1 755 | 1 814* | 1 715 | 0,2 | 1 565 | 0,2 | 1 615 | 0,2 | 1 769 | 1 599 | 0,2 | |||
| Ei ilmoittanut etnistä ryhmäänsä |
48 | --- | 7 | --- | 47 | --- | 48 | --- | 54 | --- | 10 679 | --- | 73 484 | --- |
| Murmanskin alueen väestö yhteensä |
291 178 | --- | 567 672 | --- | 799 527 | --- | 977 832 | --- | 892 534 | --- | 892 534 | --- | 795 409 | --- |
* Ryhmää/Tietoa ei ollut eritelty käytetyssä aineistossa. Tässä ryhmä "Pohjoisen kansat" (народности Севера)
Remove ads
Kuolan niemimaalla on sijainnut 21 saamelaissiitaa.[20] Siita sai nimensä alueen mukaan, kuten esimerkiksi Luujärven siita. Perinteiset siidat olivat muodostuneet selvästi maantieteellisiksi, vesistöjen rajaamiksi alueiksi. Nämä siidat jakautuivat neljään eri ryhmään: kiltinän-, koltan-, akkalan- ja turjansaamelaisiin, jotka kuuluvat itäsaamelaisiin. Läntisin ryhmä ovat kolttasaamelaiset, jotka aiemmin asuttivat myös Petsamon ja Suonikylän alueita. Toisen maailmansodan jälkeen osa heistä muutti Suomen puolelle. Entisen Neuvostoliiton alueella kolttia asui Nuortijoen varrella ja Hirvasjärvellä. Suurin osa heistä ei enää asu entisillä kotiseuduillaan, sillä Tuuloman tekojärvi hukutti nuortijärveläisten alueet, ja hirvasjärveläiset siirrettiin jo 1930-luvulla Juonnin kylään. Eri murteiden väliset erot ovat niin suuria, että esimerkiksi kiltinän- ja turjansaamen puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan, vaan käyttävät venäjää lingua francana.[20]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads