Krupp

Krupp on merkittävä saksalainen teollisuussuku Essenistä. Krupp tunnetaan erityisesti teräksen, aseiden ja ammusten valmistuksesta. Perheen yritys tunnettiin pitkään nimellä Friedrich Krupp AG. Yritys fuusioitui Thyssen AG:n kanssa vuonna 1999 muodostaen ThyssenKrupp AG -monialayrityksen, joka on Saksan viidenneksi suurin yritys ja maailman johtavia teräksen tuottajia.

Kruppin tunnuksena toiminut kolme lomittaista ympyrää.

Historiaa

Alfred Krupp.

Friedrich Krupp aloitti suvun toiminnan metallialalla perustamalla pienen teräsvalimon Esseniin vuonna 1811. Hänen kuollessaan 1826 yritys oli suurissa veloissa. Yritys siirtyi hänen 14-vuotiaalle pojalleen Alfredille ja leskelleen Thereselle. Alfred Krupp (1812–1887) investoi ajan uusiin teknologioihin ja kehitti suvun liiketoimintaa sekä tuli tunnetuksi erityisesti veturien ja rautatietarvikkeiden valmistajana. Alfred hankki suvulle myös useita kaivoksia Ranskassa ja Saksassa. Yritys aloitti tykkien valmistamisen 1840-luvulla erityisesti Venäjän, Turkin ja Preussin armeijoille. Sotatarvikkeiden kysyntä oli suurempaa kuin yrityksen muiden tuotteiden, ja lisäksi yritys sai asetuotantoonsa valtiontukea.

Krupp otti vuonna 1862 ensimmäisenä mannereurooppalaisena yrityksenä käyttöön englantilaisen insinöörin Henry Bessemerin vuonna 1855 patentoiman teräksenvalmistusmenetelmän.

Yrityksen tuotannosta noin puolet liittyi 1880-luvun lopulla sotatarvikkeisiin. Alfred Kruppin aloittaessa työnsä suvun yrityksessä sillä oli viisi työntekijää. Hänen kuollessaan yritys oli maailman suurin teollisuusyritys, jolla oli yli 20 000 työntekijää.

Yrityksen johtoon nousi vuonna 1906 sukuun naimakaupan kautta tullut Gustav Krupp von Bohlen und Halbach, jolla oli alusta alkaen läheiset suhteet Saksan valtiojohtoon. Ensimmäisen maailmansodan aikana Krupp tuli kuuluisaksi todella isojen tykkien valmistajana. Paksu-Bertta oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm:n L/14-mallin haupitsi. ^[1] Yritystä syytettiin siitä, että se myi sotatarvikkeita sekä keskusvalloille että ympärysvalloille. Kritiikistä huolimatta toiminta oli huomattavan tuottoisaa.

Adolf Hitlerin noustua valtaan Saksassa vuonna 1933 Kruppien yritys muodosti Saksan sotatarviketeollisuuden selkärangan. Osakeyhtiönä toiminut yritys palautettiin Hitlerin erikoismääräyksellä perheen haltuun vuonna 1943 ja Gustav Kruppin poika Alfried Krupp von Bohlen und Halbach otti yrityksen johtoonsa. Hitlerin määräykseen kuului Lex Kruppiksi kutsuttu verotuslievennys sekä ehto, että Kruppin omistuksen on pysyttävä yhden perillisen hallussa^[2].

Saksan hävittyä toisen maailmansodan Alfried Krupp tuomittiin Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä orjatyövoiman käytöstä 12 vuodeksi vankilaan. Hänet määrättiin myymään 75 prosenttia omistuksestaan perheen yrityksistä.^[1] Kylmän sodan kiihtyessä länsiliittoutuneet halusivat Saksasta liittolaisen ja alkoivat vapauttaa natsirikollisia. Alfried Krupp vapautettiin jo vuonna 1951, ja koska hänen omistuksilleen ei löytynyt ostajaa, hän palasi yrityksen johtoon vuonna 1953. Todellista valtaa Krupp-yhtiössä käytti kuitenkin Alfried Kruppin valitsema Berthold Beitz^[2].

Kruppin tykkitehdas ensimmäisen maailmansodan aikana.

Lähteet

1. Krupp AG Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.3.2018.
2. Saksan teollisuusdynastioilla on vaikeita seuraajaongelmia. Helsingin Sanomat, 12.10.1964, s. 6. Näköislehden aukeama (tilaajille).