Kromisulfaatti

Kromisulfaatti eli kromi(III)sulfaatti (Cr₂(SO₄)₃) on kromi- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa nahan parkituksessa.

Kromisulfaatti
Tunnisteet
CAS-numero	10101-53-8
PubChem CID	24930
Ominaisuudet
Molekyylikaava	Cr2(SO4)3
Moolimassa	392,21 g/mol
Ulkomuoto	Violetti kiteinen aine[1]
Tiheys	3,012 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen	Ei liukene kidevedettömänä. Oktadekahydraattina 120 g/100 ml[1]
Infobox OK

Ominaisuudet ja valmistus

Kromisulfaatti on kidevedettömänä violettia, kiinteää ja vain vähäisessä määrin veteen liukenevaa ainetta. Se kuitenkin liukenee veteen pelkistimien läsnä ollessa. Se esiintyy myös useana eri kidevedellisenä muotona, kuten violettina oktadekahydraattina Cr₂(SO₄)₃·18H₂O, joka muuntuu vihreäksi pentadekahydraatiksi Cr₂(SO₄)₃·15H₂O 70 °C:n lämpötilassa. Nämä hydraatit liukenevat vedetöntä kromisulfaattia paremmin veteen. Kun kromisulfaatin vesiliuoksia kuumennetaan, muodostuu sulfaattokromi(III)komplekseja, esimerkiksi [Cr(SO₄)(H₂O)]⁺. Hydrolyysin seurauksena voi muodostua myös niukkaliukoisia hydroksisulfaatteja eli emäksisiä kromisulfaatteja.^[1][3]

Kidevedetöntä kromisulfaattia voidaan valmistaa kromimetallin tai kromiittimalmin ja väkevän rikkihapon välisellä reaktiolla 250 °C:n lämpötilassa. Kromiittimalmia käytettäessä tuote sisältää epäpuhtautenaan muun muassa rauta(II)sulfaattia. Yhdistettä voidaan valmistaa myös kromi(III)oksidin tai kromi(III)hydroksidin ja rikkihapon välisellä reaktiolla tai kuumentamalla kromi(III)oksidia kaliumpyrosulfaatin kanssa. Kromisulfaattia muodostuu myös suuria määriä sivutuotteena hapetettaessa orgaanisia yhdisteitä kromihapon ja rikkihapon seoksella.^[1][3]

Käyttö

Kromisulfaatin tärkein käyttö on nahan parkitus. Muita käyttökohteita ovat puuvillan käsittely sekä vihreiden lasitteiden ja väriaineiden sekä muiden kromiyhdisteiden valmistus.^[1][2][3]

Lähteet

1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 314. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
2. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 225. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.02.2012). (englanniksi)
3. Gerd Anger, Jost Halstenberg, Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Teoksen verkkoversio viitattu 29.02.2012

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.